Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Niinpä nyt iällä tällä, Tämän kymmenen kululla, Tok' ei muita tulle'kana, Ankarampia ajane, Kun ei tulle Tuonen sulhot, Marssine Manan kosijat, Tuonen hattu hartioilla, Tuonen lakki päälaella, Tuonen kintahat käessä, Tuonen kihlat kintahissa.
Koirat sotki suota myöten, Mie itse mäkiä myöten; Löysin veikkoni hevosen Tarhapeltojen tasalta, Siltapeltojen sivulta; Tuolle selkähän kavahin Ajoin rannat rapsutellen, Hiekkarannat herskutellen; Hiekat silmille sirisi, Mullat parskui parmoilleni. Tuli Kiesus vastahani, Vaskivarpoja sylissä, Kultakukkia käessä, Mie noita anelemahan: "Anna Kiesus kukkiasi!" "Kellen kukkia anelet?"
Syvä, liikuttava on myös hänen surunsa nuoren, kauniin vaimonsa pois-menosta: Se on seppo Ilmarinen, Yöt itki unettomana, Päivät einehettömänä; Eipä kääntynyt käessä Vaskinen vasaran varsi, Kuulunut pajasta kalke Yhen kuuhuen kululla. Huomaammepa hänessä kerran yli luonnollistenkin rajain menevää, oikein uuden-aikuista hempeämielisyyttä.
"Kun ei tuosta kyllin liene, tule, poika, Pohjolasta, lapsi, täyestä Lapista, mies pitkä, Pimentolasta, korpikuusien kokoinen, suopetäjän suuruhinen, hyiset kintahat käessä, hyiset saappahat jalassa, hyinen lakki päälaella, hyinen vyöhyt vyölle vyötty! "Tuo'os hyytä Pohjolasta, jäätä kylmästä kylästä!
Kun vuor' ei vanku, vaikka riehuu syys; Se lausui miehen mieltä, saukaruutta, Ja naisen mieltä taivaan siintävyys, Ja niityn kukat henki rakkautta. Näin kasvoi hän ja varttui hengeltään, Ja tunsi tuskat, riemut rinnassansa; Niin majaa hyvästel' ja äitiään Ja kannel käessä lääksi laaksostansa.
Maito koissa tarvitahan, ajan kaiken kaivatahan: koissa vuottavi emäntä katajainen rainta käessä. "Suvetar, valio vaimo, Etelätär, luonnon eukko!
Päivän Sana
Muut Etsivät