United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Wiipurissa. 1844. N:o 19. Sydämen Sulatuksia Ihmiselle. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. Kehoitus armahtamaan kanssa-luotuja. Ihmisen arwo. Luotuen arwo. Linnun pesä. N:o 20. Kissan Poika. Heikommatkin hengiwäiset, epä-pienet eläwäiset owat Herran heimolaiset, Luojan suuren sukulaiset armon kautta kaswaneina. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. N:o 21. Markkinat.
Toinen virhe, jonka Juteini myöskin tekee, vaikk'ei niin usein kuin juuri mainittua, on oikeastaan sama kuin edellinen, mutta sopii mainita tässä erittäin, »De Poësi Fennicassa» kun, näet, on erikoinen neljäs sääntö, joka kieltää asettamasta säkeen loppuun kaksitavuiaia sanoja, joiden molemmat tavut ovat laajuudeltaan lyhyitä.
Pila-kirjoitus Epä-luuloista Kolmessa Jaossa. Matkalaiset. Pila Pahoista Hengistä Kolmessa Kanssa-puheessa. Toistain tehty. Vastoin tavallisuutta on tässä vihkossa myös lopussa lueteltu »Paino-wirheitä». 10-1/4 a. 8. Jak. Juteinin Kirjoja. Wiides Osa. Kirja Wakaisissa Aineissa ja Piirroksia. Jak. Juteini. Wiipurissa. J. Alfthanin Kirja-painosta, wuonna 1857. Tutkinnon Aineita.
Tuskassa turva on tuonelan retki, huoleta haudassa huokaus hetki, jossa ei rasita rauhattomuus endisen elämän levottomuus». JUTEINI K
Tämän Krohn'in esityksen luulemme oikeaksi, koskapa Juteini myöhemminkin esittää näissä kohdin kirkonopista hieman eriäviä mielipiteitä. Ja ollen liian totuutta ja rehellisyyttä rakastava teeskennelläkseen tunteita ja uskoa, joita ei hänessä ollut olemassa ainakaan kirkkomme opin vaatimusten mukaisia , kääntyi hän toiselle uralle.
Huhtikuun 13 p:ään asti v:na 1812 eli siis alun toistakymmentä vuotta Juteini sitten oli yliopiston kirjoissa. Mutta vähävaraisuus esti häntä korkeakoulun opetusta hyväksensä käyttämästä muuta kuin ehkä noin kolmanneksen koko tästä pitkästä ajasta. Hänen täytyi, näet, toimeentullakseen olla kotiopettajana eri paikoissa maatamme ja yleensä kaukana yliopistokaupungista.
Wi warseblifwa dygden endast i föresatsen och afsigten med handlingen. Me huomaamme hyveen ainoastaan hänen tekonsa aikomuksessa ja tarkotuksessa. Mutta kun ei ihminen edes tahdo tehdä sitä, mikä on oikein, niin Juteini näkee ihmiskunnan jo kadotettuna; ei mikään omateko auta sitä enää.
Näissä pilkkarunoissaan ei Juteini säästänyt ketään, milloin tuomaria tokaisi, milloin pisti pappiakin.» Ja toisessa kohtaa: »Todellista runoniekkaa hänessä ei ollut: pikemmin oli hän luotu filosoofiksi ja puhetaituriksi.
Juteini on siis Suomen muistettavia miehiä, jolle nyt siis toivottelemme kepiät mullat!»
Hallussani olevista Walléen'in muiden läänien maaherroille lähettämien kirjeiden jäljennöksistä käypi selville seuraavaa, kuten näkyy Liitteistä: Ennenkun aikaisemmin mainittu, prokuraattorin kirjelmässä oleva määräys Anteckningar-kirjan takavarikkoon otosta oli saapunut Viipurin maaherralle, oli Juteini lähettänyt, tälle tekemänsä ilmotuksen mukaan, 50 kappaletta tätä teostaan meritse kirjansitoja Holmström'ille Ouluun oululaisen prikin Carl Alexander'in mukana, jota alusta johti laivuri Mathias Löthman Raahesta.