Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Kun vuonna 1810 asetettiin Suomen hallitusneuvosto, olisi Juteini ollut omansa suomalaiseksi kielenkääntäjäksi mainittuun virastoon; mutta sitä virkaa ei hänelle annettu, koska hän ei suostunut vanhan tavan mukaan käyttämään x- ja z-kirjaimia. Niin vaarallisena uudistuksena siihen aikaan pidettiin ks:n ja ts:n asettaminen niiden sijaan.
Turusta pois Juteini joutui, vaikk'ei vielä varsin kauas, kun hän v. 1802 otti vastaan kotiopettajatoimen Nauvon pitäjässä kirkkoherran, rovasti Mjödhen luona. Sekä rovasti itse että hänen koko talonväkensä osottivat erikoista hyvyyttä nuorelle Juteinille, ja sitä tämä vielä vanhoilla päivillään kiitollisuudella muisteli.
Ensimmäinen Osa». Kahdesta viimeisestä sanasta päättäen Juteini aikoi jatkaa »Kirjoituksiansa», mutta jatkoa ei moneen vuoteen tullutkaan. Hän eli siihen aikaan »leivättömyydessä», jonka takia ei voinut kustantaa kirjojensa painattamista.
J. Alfthanin Kirja-painosta, wuonna 1858. 10-3/8 a. 8. Jak. Juteinin Kirjoja. Kahdeksas Osa. Ajatuksen Alkeita ja Runon Tähteitä. Jak. Juteini. Wiipurissa. J. Alfthanin Kirja-painosta, wuonna 1858. 7-1/2 a. 8. Jak. Juteinin Kirjoja. Yhdeksäs ja wiimeinen Osa. Tarina ja Kummitus-Kirja. Suomalaisten Walittuja Sanan Laskuja. Jak. Juteini. Wiipurissa.
»Runoissansa on Juteini sotinut kaikkia paheita ja pahoja tapoja vastaan, mutta useimmin ja innokkaimmin moitti hän aina näitä kolmea: omanvoiton-pyyntöä, taikauskoa ja eläintenrääkkäystä. Omanvoiton-pyynnön syyksi hän luki senkin, että ylhäiset säädyt Suomessa olivat hylänneet kansan kielen.
Jo näistäkin muutamista säännöistä huomaamme, että Juteini koki perustaa kirjakieltä vankalle ja säännölliselle pohjalle, mutta useat hänen muodostamistaan sanoista ovat sittemmin kuitenkin kirjakielessä muuntuneet, kun niitä kansankieli ei käyttänyt. Meidän isändä on siis ihan toista kuin meidän isändämme».
Juteini sitä sanaa esitti oikeassa merkityksessä, henkisessä mielessä, esitti sitä vapautuksena intohimojen orjuudesta, ja siitä syystä ei saakaan hänen vaikutustaan maassamme aikansa valistajana suinkaan aivan vähäiseksi arvioida.
Näin ylevillä sanoilla Juteini lopettaa tutkimuksensa Kristinuskon viittauksesta j.n.e. Hän on osannut panna tähän kirjotukseensa niin paljon viehättävää tosirunollisuutta ja käsitellyt ainettansa kaunopuheisesti, niin että se suuresti huvittaa lukijaa eikä likimainkaan tunnu yksitoikkoiselta ja kuivalta, kuten mahdollisesti joku muu hänen kirjotuksistaan.
Niinkuin jo ennen on esitetty, julkaisi Juteini jo vuonna 1816 aapisen alkuopetusta varten nimellä Lasten Kirja ja opettajalle ohjeeksi kirjasen: Lyhyt Neuwo Lapsen Opettajalle. Niillä näkyy olleen hyvä menekki, koska hän jo vuonna 1819 sai julkaista uuden laitoksen.
Juteini pyrki mainittuun suomentajanvirkaan. Hän olikin siihen aivan omiansa ja olisi luultavasti saanutkin sen olipa se, niin J. Krohn kertoo, hänelle puoliksi jo luvattukin ; hänhän oli suomeksi juuri julkaissut aika näppärän runovihon ja aikaisemmin runon sanomalehdessä. Siis jo vähin tunnettu suomalaisena kirjailijana.
Päivän Sana
Muut Etsivät