United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän, tuo onneton, oli yhtä hyvä ja puhdas kuin Ester, ja se ei sinua estänyt... En tahdo Esterille hänen kohtaloaan ... siksi vaadin, että kosit häntä, ennenkuin olet hänen maineensa tahrannut..." "Sinä vaadit, ... sinä uhkaat ... siis, joll'en tottele käskyjäsi, sinä rankaiset minua laskemalla liikkeelle nuo juorut, jotka tähän asti jalomielisesti kyllä olet pitänyt itselläsi.
Ei siinä ole mitään parempaa, rakas Ainani, kuin että laitamme itsemme kuulutuksille, sen parempi, jota pikemmin, seuratkoonpa siitä vielä mitä seuratkoon; tottahan sitten loppuu huhut ja juorut maailmalta. Se minua kovin oudostuttaa ja kummastuttaa, kun et sinä ole minulle kirjoittanut koko pitkällä sairastukseni ajalla yhtäkään kertaa!
Tiedän myös senkin, että ajanoloon juorut sammuvat itsestänsä, mutta tässä liekissä ei kestä järki eikä voimat ainoa, joka kestää, on rakkauteni kohtaasi ainoa, joka minua vielä pystyssä pitää, on vahva tietoni siitä, että rakkauteni löytää sinussa vastimensa. "Kun saat tämän kirjeen, niin, jos tilaa saat, kirjoita minulle jotain tilastasi mutta voi! minua kauhistuttaa!
Lystikkään palvelijan juorut keskeytyivät aivan odottamatta. Hän ei ollut vielä ehtinyt saada sanottavaansa loppuun sanotuksi, kun muukalainen, ikäänkuin äkillisen vihan valtaamana tarttui häntä lujasti hartioihin ja paiskasi hänet päistikkaa maahan. Tämä sattui tapahtumaan lähellä lammikkoa Floran linnan luona, ja palvelija suistui kaulaansa myöten veteen.
Sillä hän tiesi, että jos hän vähimmässäkään myöntäisi oikeiksi ne juorut, joita palvelijat jo olivat ruvenneet levittämään, saisi tuo lausumatta jäänyt: "emmekö sanoneet sitä?" uutta vauhtia ja leviäisi kulovalkean tavoin koko suvun keskuuteen, ja sitten tulisivat hänen ja Doran asiat yleiseksi puheenaiheeksi kaikissa perhekutsuissa, ja sisaret ja langot ja sisarenlapset kaikki tahtoisivat esittää mielipiteensä ... ja se ajatus oli hänestä sietämätön.
Ja kun joku sai mielestänsä kovin mitättömän vähän, syytti hän komitean jäseniä hävyttömyydestä, petoksesta, köyhäin omaisuuden varastamisesta. Semmoiset seikat ja juorut synnyttivät myrkyllistä katkeramielisyyttä.
Hänen kopeutensa, hänen uhkamielisyytensä olivat lannistetut; tämä kova koettelemus, jonka katkeruutta heidän matkatoverinsa kertomat Tukholman juorut vielä lisäsivät, oli tunkenut aina sydämen pohjaan asti, ja kahtena ensimmäisenä päivänä ei Ester vastannut suojelijansa rohkaiseviin sanoihin muuten kuin äänettömyydellä ja kyynelillä.
katselee mietteissään häntä hetken osaa-ottavasti. Oon aavistanut kohtalonne tuoksi. Kun ensi kerran Teidät täällä näin, Te muista erositte mielestäin, Te ette ketään voineet päästää luoksi. Pöydässä seura mallikelpoinen, tee lämmin tuoksui, jutut, juorut juoksi, miesväki neitten punehtuvain vuoksi kuhersi lailla kesyin kyyhkysten.
Tule, valtiaani! Sit' eilen halusit. En tahdo kuulla. DEMETRIUS. Noin halpako Antoniost' on Caesar? PHILO. Välistä, kun hän ei Antonius ole, Se jalous hältä puuttuu, joka tulis Antoniolla olla. DEMETRIUS. Mieltä särkee. Kun näin hän oikeuttaa ne juorut, joita Roomassa liikkuu hänestä; mut toivon Parempaa huomisesta. Hyvää yötä! Toinen kohtaus. Paikka sama. Toinen huone.
»Ovat nostaneet ilkeän juorun», sanoi forstmestari. Samantekevä olisi Esteristä ollut juoru ja juorut, vaikka kuin ilkeitä sitten olisivat olleetkin. »Esteri, minkä vuoksi painoit pääsi alas?» Esteri yritti kohottamaan päätään, vaan se painui takaisin. Katseensa asui lattiassa, mutta silmissään hän näki kesäyönukon, joka häntä katsoi pitkään.