Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Minä ajattelin itsekseni: "Oi Jumalani! kuinka täällä kävisikään jumaluusoppineittemme, jotka päivät pitkään kiistelevät Jumalan olemisesta ja omituisuuksista, henkien luonteesta ja muista yhtä ymmärrettämättömistä ja salatuista asioista?
Ei ole minulla vielä koskaan ollut niin onnellisia hetkiä. Te ... ehkä näytti se minusta sellaiselta. Suokaa nyt anteeksi, että minä muistutan siitä: minä luulin että te itkitte enkä minä voinut sitä kuulla ... sydämeni oli ahdistettu... Oi, Jumalani! Eikö minun tullut huolehtia teistä? Oliko ehkä synti tuntea veljellistä surkuttelua teitä kohtaan?
Joku toinen tulisi teidän sijassanne levottomaksi, tunkeilevaksi ja valittavaksi, mutta te olette kokonaan toisin." Sen ohessa puristi hän kättäni niin lujasti, että minä melkein huusin. Hän nauroi. "Jumalani! Mikä ystävä te olettekaan!" alkoi hän minuutin kuluttua hyvin totisena. "Tosiaankin on Jumala lähettänyt teidät minulle! Mikä olisi minusta tullut, ellei minulla olisi teitä!
"Ah, Jumalani, mikä ilo on minun osanani!" sanoi Antero liikutettuna. "Miksi tuo vanha, hyvä äiti ei ole täällä? Missä viipyy hän, ja missä on Ruppert?" Syvä, yksivakainen ääni kuului sairaan korviin, joka Nadlerin avulla kohottihe tilallansa. Hän kuunteli.
Nuori nainen luuli tuntevansa tuon äänen soinnun: hän avasi silmänsä, loi ne tuohon mieheen, joka oli niin kovin häntä säikäyttänyt ja tuntiessaan d'Artagnan'in, huudahti hän ilosta. Oh! tekö se olette, tekö se olette! sanoi hän; kiitos, Jumalani! Niin, minä se olen, sanoi d'Artagnan, minä, jonka Jumala lähetti varjelemaan teitä.
Kun kaikki olivat lähteneet, riensi Syphax herransa luo. "Oi herrani", sanoi hän levottomana, "varo tuota sairasta miestä, jolla on rauhallinen, läpitunkeva katse. "Minä kysyin taas viime yönä neuvoa käärmeoraakkelilta. Minä katkaisin jumalani päältään luoman nahkan kahteen osaan ja panin molemmat hiilille. Palanen 'Narses' eli paljon, paljon kauemmin kuin palanen 'Cethegus'.
"Sanokaa, sanokaa, minä tahoon kuulla kaikki." "Mutta minä olen siihen wiaton", sanoi Kola, "minulla ei ole muuta waltaa kuin täyttää hänen herruutensa käskyt, olkoot ne minusta jos kuinka katkeria." "Sanokaa toki; te säikäytätte minut hulluksi." "Sotatuomio on langetettu ja kaikki minun rukoukseni eiwät ole waikuttaneet mitään, hän on tuomittu " "Mestattawaksi! Oi Jumalani!"
Niin armasta tääll' asustella ois, Kun mieli täynn' on toiveit', aatteitaan Ja sydän vasten rintaa painaltaa Kun tahtois ihmistä jok' ainoaa. Mun mieleni vaan luokses nostata, Suo täällä työtä, anna voimia. Oi, Jumalani, ellös ota pois Mua maailmasta ennen aikojaan! TUONI JA EL
Näytä hänet minulle taas sellaisena kuin hänet viime yönä näin." Hän kääntyi aukkoon päin. "Oi, synkkä käytävä! Sinne on onneni kadonnut, Anna se minulle takaisin! Jumalani, tuo hänet takaisin tätä samaa tietä." Hän seisoi aivan aukon edessä kädet ristissä ja katse taivaaseen luotuna. Johannes vavahti. "Hän rukoilee", sanoi hän. "Täytyykö minun tappaa hänet kesken rukoustaan?" Hän pysähtyi.
Hän ajatteli sitä, että jos hän aivan tietämättään pettikin itseään, jos hän olikin uinumaisillaan tuohon omaan varmuuteensa, tätä hän enimmän pelkäsi. Oi Jumalani, Jumalani! kuului hänen yhteen puristetuilta huuliltaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät