Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
»Minä uskon kolmiyhteiseen jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen», sanoo kristitty ja arvelee, että tämä hänen uskontunnustuksensa on ainoa laatuaan, erikoisen henkevä ja syvä. Hänelle on suuri yllätys, kun vertailevan uskontotutkimuksen taholta hänelle selitetään, että kolminaisuusoppi ei ole erikoisesti kristillinen oppi, vaan on tavattavissa useissa »pakanallisissakin» uskonnoissa.
Jeanne käsitti hyvin iskun tarkoituksen ja vastasi: Mutta eikö voi uskoa Jumalaan käymättä kirkossa? Siihen lausui markiisitar: Ei, rouva. Uskovaiset käyvät kirkossa rukoilemassa Jumalaa, aivan samoin kuin ihmiset käyvät toisiaan tervehtimässä heidän kodeissaan. Pahastuneena vastasi silloin Jeanne: Jumala on kaikkialla, rouva.
Tähän liittyi vielä hurskas usko Jumalaan, syvä lain- ja oikeudentunto, voimakas, vallitseva tahto, luja luottamus vaatimustensa oikeudenmukaisuuteen, lämmin halu ylläpitää sukunsa kunniaa ja tehdä alamaisensa onnellisiksi. Maria Teresia oli yhtä rikaslahjainen sydämen kuin ymmärryksen puolesta. Hän oli todellinen persoonallisuus. Hänen ulkomuotonsakin oli omiaan herättämään mieltymystä.
Aina Amerikan aarniometsistä saakka, joissa Suomen nimeäkään ei ennen ole tunnettu, on hän saanut kirjeitä, jotka ovat uhkuneet rakkautta ja ihailua tätä kansaa kohtaan, joka on niin paljon kärsinyt ja kärsimyksensä niin miehuullisesti kestänyt. Jumalaan ja tulevaisuuteensa turvaten.
Ilolla siis katso vaan Tulevaisuuttasi, armas Nuorukainen! Luota voiman Jumalaan: Ilo on ja huoli karvas Haihtuvainen. Poissa on. Suree henkeni, Mieli tylsä on: Loiste lempeni, Sisar verraton Poissa on. Leikit lapsuuden Oi! niin herttaiset Ilot nuoruuden, Niiden vertaiset, Poissa on. Puhdas lempesi, Sisar suloinen, Jalo henkesi Minä poloinen! Poissa on. Ah!
Mutta eukko on kyllä rukoillut. Etkö ole muistanut, että missä hätä on suurin, siellä on apu lähinnä? Ei ole sattunut niin suuri hätä. Käytkö kirkossa? Käynhän toki, ja vielä kerran vuodessa ripilläkin. Ja viljelet muutenkin sanaa? Joskus. Mutta vaari on ahkera lukumies. Siis uskot Jumalaan? Totta toki. Enhän minä mikään pakana ole. Ja maksat verosi säännöllisesti? Kyllä.
Jättämään pyhä messu maallisen asian tähden sotiakseen, siihen ei voinut hurskas Eerikki saada itseänsä. "Jättäkää minut rauhaan", sanoi hän, "kunnes pyhä messu on päättynyt; mikä sitten jääneekin osaksi, luotan Jumalaan, että muualla saan kuulla ihanampaa."
Sinä, joka et usko Jumalaan, vaan luotat kuparisormukseen vapise epäjumalasi edessä, ettei se vain pilkkaa ja petä sinua! Kreivi astui kiivaasti edestakaisin huoneessa. Hänen mielenmalttinsa oli kadonnut. Hän, joka oli mestari senaikaisessa vilpillisessä valtiotaidossa, ja joka nauroi kaikille inhimillisille tunteille, hän oli hetken ajaksi kadottanut tasapainonsa.
Jos joku edellisen johdosta on saanut sen käsityksen, että »usko Jumalaan» on tämän jumalallisten voimain kerääntymisen ehtona, niin on se merkkinä siitä, ettei sitä ihmeellistä asiaintilaa, jota olen koettanut selvitellä, ole oikein ymmärretty. Se on seuraus, ei edellytys.
Heitä toki pois ne ajatukset, eläkä puhu niistä kellekään. Minkä ajatuksilleen taitaa, sanoi Viija. Ja enhän minä toki näistä puhukaan muille kuin sinulle. Pitäisi niitä sellaisia ajatuksiakin kartella, että näet olisit niin halpaan sijaan joutunut kuin sanoit, neuvoi Liisa. Ja eiköhän siinä auttaisi Jumalaan turvautuminen, niinhän se rovasti rippikoulussa neuvoi, etkö muista.
Päivän Sana
Muut Etsivät