United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tästä ei ole pitkä matka kotimaiseen politiikkaan, ja luettelemainsa tapahtumain johdosta on lehti laatinut erikoisen tulta tuiskuvan artikkelin hallitusta vastaan. »Vaalitaistelujen aikana ja ennen sitä piti hallitus tarkan huolen siitä, ettei totuus Tonkinin asiain huonosta tilasta tulisi julkisuuteen. Ja viisasta kyllä!
Kerran näin hänet. Teoderikin kuolinpäivänä hän komensi palatsin vartiostoa. Silloin Atalarik sanoi hänen nimensä. En ollut koskaan uskaltanut kysellä hänestä peläten saattavani julkisuuteen pakoni ja salaisuuteni. Hän ei ollut hovissa. Ja kun hän mahdollisesti oli siellä, olin minä jossakin huvilassa." "Siis et tiedä sen enempää hänestä, hänen elämästään, hänen entisyydestään."
Kaikki riippui siis siitä, että minä osasin peittää ja salata sen, mikä oli enin minua, se on, minun ujouttani eli sisällistä vastahakoisuutta julkisuuteen. Sentähden, kun sitten astuin esille, en luule, että kukaan olisi voinut huomata ujouden merkkiäkään minussa. En tiedä itsekään mistä sain kaiken tuon rohkeuden ja ponnen.
Vastustajat rupesivat tarkkaamaan ja julkisuuteen vetämään hänen oman elämänsä entisiä seikkoja, ja nämät verrattuina hänen siveyttä saarnaaviin kirjoituksiinsa luonnollisesti tarjosivat runsaasti ainetta kaikenmoisiin ilveilyksiin.
Tätä järjestelmää, jota hän erityisistä syistä ei tohtinut tuoda julkisuuteen hyödyksi ihmiskunnalle, olisi hän toki salaa tahtonut sovelluttaa omaan omintakeiseen taimeen varmana siitä, että tämä, sellaisen viisauden viljavoittamana, varttuisi koko maanpiirin pimittäväksi puuksi.
Ainoastaan tällaisella »luomis»-tavalla voidaankin joka vuosi, syksyin keväin jouduttaa julkisuuteen kirja toisensa jälkeen, jokainen henkiseltä näköalaltaan yhtä ahdas ja ilmaton, sisällöltään yhtä tilapäinen ja ohut, ihmiselämän ymmärtämiseltään yhtä litteä ja levitelty.
Kenraali Russki, Pihkovan kavaltaja, kuvasi intohimoisessa puheessa armeijan kerran niin ihanan ja nyt voi kuinka surkean tilan ja puhkesi sitten sydämiä liikuttavaan itkuun. Leninin aika oli tullut. Lokakuun lopussa hän taas ilmestyi julkisuuteen, henkivartion ympäröimänä, ja julisti, että vain kapina voi pelastaa Venäjän ja vallankumouksen.
Sen kautta onki asia julkisuuteen päässyt ja nuo rakkaat kristisisaret nyt palkitsevat sillä tavoin Annan luopumisen heistä." "Heittiöt! Siinäkö on heidän Pyhä Henkensä, että polkevat vastustajiensa kunnian maan alle."
Erään Saimaan vesistöä kulkevan höyrylaivan kapteeni esimerkiksi oli niin sydämetön, että tässä äskettäin otti ankarasti arvostellakseen Kuopion satamaoloja minun kuulteni. Enkä voi kieltää hänen puhuneen jokseenkin sujuvasti, vaikka ei niin sileästi kuin julkisuutta varten puhuessa on tavallista. Vaan ehkäpä hän ei aikonutkaan puhettaan julkisuuteen.
Melkein kaikki yllämainitut teokset tulivat julkisuuteen 1870-luvulla ja 1880-luvun alkupuolella. Miellyttävänä kertoilijana ilmaantui samaan aikaan Juhana Viktor Calamnius (synt. 1838,