United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
Työnteko on ainoa intohimo, joka tekee jauhoja, joskin kivet kuluvat. Ja yhtä paljon kuin hän ennen oli kuluttanut aikaa »joutaviin», yhtä paljon tahtoi hän sitä nyt ottaa tositoimella takaisin. Minulla on aina ollut, enkä tiedä, mistä se on tullut, se käsitys, että kaikessa täytyy olla naisia mukana, jos mieli onnistua. Typeryyttä! Turhaa hellämielisyyttä!
Täällä on tuhansissa päiväjärjestyksenä ajan ja voiman tuhlaaminen kaikenmoisiin turhiin ja joutaviin asioihin, ja tämä on muka hienoa ja ylimyksille sopivaa. Voi kuitenkin, kuinka paljon auringonvaloa te voisitte saada aikaan Kristuksen rakkauden palveluksessa ja te tuntisitte itsekin itsenne lämpiävän siinä toimessa.
"Hist!" varoitti ritari; "ei nyt ole joutaviin kohteliaisuuksiin aikaa. Minä tulin tänne siitä syystä, kun mies välistä on itse luotettavin sanansaattajansa, enkä nyt voi viipyä täällä kauemmin kuin sen verran vaan, että neuvon sinua, kunnon hanskuri, pakenemaan.
"En minä huoli hukata aikaani joutaviin enkä myrkyttää mieltäni niin epätietoisten ja kätkettyjen jälkien etsiskelemisellä", sanoi hän. "Minä olen Jumalan kädessä. Onko teillä muita todistuksia tai merkkejä?" Wallenstein veti kintaan taskustaan. "Korvani ja tämä käsine!
Torbjörg ja Thea kilvan riisuivat päällyskenkiä Thinkan jaloista, ja Maritkin hymyillen pilkisti ovesta. "Sinun täytyy kuitenkin saada jotain virvoketta ja totia, niinkauan kuin hevoset puhaltavat ja rekeä vaihdetaan." Voudilla ei ollut nyt paljoa aikaa joutaviin; mutta perhe-elämän aurinko loisti niin lempeästi, ett'ei hän voinut kieltää puolta tuntia aivan kellon mukaan...
Eikä hänen sydämensä todellakaan ollut joutaviin laverruksiin taipuva, ei, se oli täynnä kalvaavaa tuskaa ja hellää huolta, ja samalla häntä suuresti suretti ajatellessaan, että hän oli syönyt lupauksensa ja valansa rikkonut, jonka hän oli vannonut, kädessään kuolevan äitinsä käsi.
Ihmisen elämä on täällä niin lyhyt, ettei siinä ole aikaa joutaviin huveihin, vaan kaikki aika on tarkkaan käytettävä tositoimiin ja ylevämpien tarkoitusten hyväksi, ja siinä onkin tosi hauskuus." Elsa katsoi pitkään mummoa silmiin, alkoi sitten puhumaan: "Te mummo olette puheissanne oikea enkeli. Minä rukoilen kirkossa, minä rukoilen kodissa, työtä tehdessäni ja maatessani.
Koetin ponnistaa ajatuksiani oleviin oloihin ja joutaviin jokapäiväisyyksiin. Mittasin seinän korkeutta ja katselin savun hulmuamista ikkunan takana. Jos seutu, jota kulettiin, olisi ollut vaihtelevampaa, ehkä se olisi karkoittanut mustat mietteet. Mutta yhtä ja samaa yksitoikkoisuutta! Ikävä alanko pakeni toisen yhtä ikävän tieltä.
Niin ja ainahan sitä muutenkin. Martin äänessä oli jo tuskastunut värähdys. Aina niihin joutaviin. Noo ... ne ovat mun tarpeitani. Enkä minä mielestäni teiltä paljoa ole pyytänyt. Olisit kyllä ottanut, mutta kun minä en ole antanut! Isä nauroi taas. Rahat menevät niin että, jatkoi. Martti katsoi isäänsä silmiin ja kysyi: Ettekö te anna? Isä oli vähän aikaa vaiti. Paljonko sinä tahtoisit?
Syövät, juovat, nukkuvat, peittävät jokaisen totisen ajatuksen paljaisin sukkeluuksiin, elämän vaatimukset joutaviin puheisin, eivätkä halua muuta korkeampaa kuin kilpailla toistensa kanssa hyvillä ruo'illa.