Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
"Mene saattamaan Simoa ja ostakaa sitte yhdessä sinulle uusi kello. Minä olen niinkauan puodissa." Ottaessaan rahaa lompakkoon, päivitteli Topias: "Ei se kipeä, mutta se häpeä. En pitänytkään silmiäni auki, vaikka Tapani niin moneen kertaan varoitti ja takoi päähäni: "Tule jo, jok'ei katso silmillään, katsokoon kukkarollaan."
Hän näytti lepäävän isänsä povella, ikäänkuin se, jok'ei mitään enää pyydä.
Vähitellen aljettiin yleisesti hokea, että Nero oli tehnyt kaikki. Kansa tiesi hänen kunniattomuutensa eikä mitään ilkityötä katsottu hänelle halvaksi. Ennen pitkää tuskin löytyi ainoatakaan ihmistä Romassa, jok'ei uskonut, että tulipalo oli Neron toimeen panema.
Viimein päivä alkoi valjeta ja Helena, jok'ei voinut kauemmin kestää tätä epätietoa, luuli saavansa vielä kerran astua huoneesen. Hän hiipi hiljaa sisään ja meni vitkaan sohvan luo. Siinä istui Philo, samalla kuin hänen äitinsä puoleksi nojausi häntä vastaan, pitäen lujasti kiinni poikansa molemmista käsistä ja ihastuneena katsoen tämän kasvoihin.
Mutta nyt minä vannon sinulle, ett'ei milloinkaan vast'edes kiusaaja saa minua valtoihinsa, ja käteni ja omatuntoni pysyvät tästä lähin puhtaana, vaikka minun täytyisi kuolla siitä!" "Miksi sinä näin puhut? Mikä sinun on, Konrad?" kysyi kummastuen Leo, jok'ei voinut ymmärtää kumppaninsa himmeitä sanoja. "Mikä sinun on kiusaukseen saattanut?" "Paha sisuni, hyvä ystävä!" vastasi Konrad.
Syöpi leivän survoisenki, kun on miestä mielin määrin, omin ottamin urosta. Sananlasku päättää köyhemmänkin suodun ja mielenmyötäisen miehen olevan paremman, kuin muka rikkaan pakolla otetun. Miten lienee, heitän peräti naisten huoleksi, itse tuumailla ja arvaella. Syöpi toukat senkin kielen, jok'ei puhu polvenahan, selvitä sinä ikänä, kuulu kullan valkiana.
Hän rakkauden voimaa kuuluttaa, jok'ei armahda, sääli, ei säästä, joka surmaa sen, keltä suukon saa, joka ei elin-aikana päästä, joka kuin kulo lyö, min loi elontyö, niin kauniisti kajavat veen yli itkee.
"Minä rukoilen Jumalaa hänen puolestansa, Jumalaani ja Vapahtajaani ja siinä on syy, minä luulen, jota vasten hän paranee; eikä hän olisi parannut ensinkään, jollen olisi rukoillut eikö niin, äiti?" "Minä en tiedä, kultaseni", lausui Helena, jok'ei ymmärtänyt mitä oikein vastata. "Mutta minusta on vaikea rukoilla ilman häntä; se on, minusta tuntui siltä." "Kuinka?"
Tohtori jatkoi: Papin tulee kuukausittain kirjoittaa kuninkaalle kaikista pienistä tytöistä täällä maalla, mitenkä he käyttävät itsiänsä ja varsinkin kuinka he lukevat ja kirjoittavat. Jok'ei mitään osaa lähetetään kauas pois täältä suureen kaupunkiin, jossa saa tavata ja piirtää kirjaimia koko päivän, ei ensinkään saa leikkiä.
Minä tiedän että te kaikki käsitätte, että: "sydämettä, Jumalatta on se, jok'ei hartahasti innostuisi puoltamahan tätä maata kuoloon asti." "Kansallishenki on kansassa herännyt; se on sydämiin sytyttänyt toivoa ja tuolle toivolle rupesi jo kipinä valoa koittamaan; mutta aamukoiton valoa uhkaavat synkät pilvet hämäräksi jälleen saattaa! ei, ne uhkaavat sen kokonaan sammuttaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät