United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuhansista niinkuin löytty Oli heidän seurassansa Yksi ainoa, mi hiljaan Kuultelj heidän puhettansa; Viimein nous tää seisaallensa, Heidän haastiin suuttununna, Tuimin silmin katsoi heihin, Ja hän lausui punastunna: "Hävetkäätte, virkaveljet, Lakiamme vääristellä, Kansan kieltä halveksia, Arvollanne pöyhkäellä; Sydämettä ne on, jotka Halveksivat maamme kieltä, Surma syököhön ne, kutka Noudata ei kansan mieltä."
Minä tiedän että te kaikki käsitätte, että: "sydämettä, Jumalatta on se, jok'ei hartahasti innostuisi puoltamahan tätä maata kuoloon asti." "Kansallishenki on kansassa herännyt; se on sydämiin sytyttänyt toivoa ja tuolle toivolle rupesi jo kipinä valoa koittamaan; mutta aamukoiton valoa uhkaavat synkät pilvet hämäräksi jälleen saattaa! ei, ne uhkaavat sen kokonaan sammuttaa.
mutta maamme hän on nähnyt, nähnyt Suomen saaret, salot, kummuiltamme niinkuin mekin tuhannet sen järvet jalot. Sydämettä, jumalatta ihminen se, jok' ei saata innostua saakka kuoloon puoltamahan tätä maata.» Christiernin loi silmän Lodeen: »Kuules juonta nuorten jutun! Klingspor taas se tarkenevi alla tuiverruksen tutun.
Sydämettä, jumalatta Sepä ihminen on, jolla Rakkautt' ei oo kuoloon asti Tään maan vartijana olla." Christjernin loi silmät Lodeen: "Kuuletkos sä nuorii, veikka, Klingspor on taas heillä suussa, Sepä onkin vanha seikka. Tosin autuaat me oomme Kaatuessa vainiolla, Toista on, kun marski tässä Kielten piestävänä olla."
Hän tunsi itsensä nyt niin ylönkatsotuksi, hyljätyksi, yksinäiseksi ja orwoksi, mutta samassa myös onnelliseksi siinä suhteessa, ett'ei hänen sydämensä ollut yhtään saastunut wäärän mammonan wäärästä himosta. Kylmältä, kolkolta, kuolleiden haudalta tuntui tawara ja rikkaus Taawalle ilman lämpimättä sydämettä. Oliko kumma, jos ei hän jaksanut olla iloinen noita tuntiessaan?
Noinko kuva ystäväni Usvan lailla haihtuis pois! Hyvin sitten hyljätynkin Helppo täällä elää ois! Savon tyttö. Voi armosta kuin innossa Hän puoltaa maansa kunniaa! Ken vastustaa nyt tuota vois, Hän sydämettä, lemmett' ois. Voi herttaista kuin kansaansa Syömessään kantaa rakkaana! Hän kansan oikea lapsi on, Syömess' on liekki ponneton.
Sydämettä, Jumalatta se on, jok' ei hartahasti innostuisi puoltamahan tätä maata kuoloon asti!" Christjernin nyt katsoi Lodeen: "Nuoriapa kuule, veikka, hampaiss' on taas Klingspor heillä, sepä onkin vanha seikka. Onneamme kiittää saamme, vaikka veriin kaatunemme; toista se kuin mit' on suotu meidän marski raukallemme."