United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän tykö Aiasten heti airuen työnsi, Thooteen: "Oiva Thootes, juokse ja joudu ja tuo avuks Aiaat, kumpikin kutsu jos suinkin, näät paras ois se jo varmaan, sill' äkin uhkaamassa on meitä nyt turmio tuima. Niin kovin rynnistää Lykian väen johtajat, joilla taistelon telmeess' ain' ylen on raju, riehuva riento.

Amfimakhon Stikhios ja Menestheus aimo, Ateenan miesten johtajat, tuonne akhaijein keskehen kantoi, Imbrion Aiaat taas, väsymättömät kumpikin taistoon.

Ei mikään voi mennä yli sen tarkan vaiston, jolla kelpo pari tuollaisia etu-härkiä hakee ja noudattaa raitiota. Kentiesi ainoastaan yhdet ainoat vankkurit ovat useita kuukausia sitten tähän suuntaan kulkeneet, ja kuitenkin tuollaiset oikeat ensimäisen luokan johtajat keksivät pyörän viilloksen, seuraavat sitä kenenkään auttamatta ja, mikä vieläkin tärkeämpää, aivan eksymättä.

Hän, jonka viisaus yli kaiken käypi, loi taivaat, johtajat myös jokaisehen, niin että kaikki kaikkialle loistaa ja valo virtaa tasaisesti. Samoin asetti loistolle myös maisen elon hän yhteisvartiattaren ja johdon, tää että siirtäis aina aarteet turhat kansasta kansaan, maasta maahan, ilman inehmon ymmärryksen yltämättä.

Ewelyn oli sillä välin seisonut ja lukenut painettua paperia, joka makasi pöydällä, ja joka sisälsi ilmoituksen yhtiön tarkoituksesta sekä luettelon johtokunnan jäsenistä, ja hän osoitti nyt sormellaan kahta kolmea nimeä, kertoi ne ääneen ja sanoi tyvenesti: "Nuot ovat siis johtajat, mr Posthlethwaite, ja te sanotte, että päätös riippuu heistä. Me tahdomme tuota päätä käydä heitä tapaamassa.

Yrityksen johtajat K. Veselovski, Venäjän kansantaloustieteen nestor, ja N. Bunge, entinen raha-asiain ministeri, ennättivät vain B-kirjaimeen, kun sensuuriviraston vastustus 1895 pakotti heidät jättämään sikseen työnsä. Kansanvalistusministeriksi Pobedonostsev valitsi erään venäläistyneen armenialaisen, Ivan Deljanovin, joka oli lakimies opinnoiltaan, mutta koulumies ammatiltaan.

Blokin johtajat uskoivat varmasti, että Goremykin ja hänen virkakumppaninsa "kykenemättömyytensä" tuntien vapaaehtoisesti väistyisivät paikoiltaan. Silloin tapahtui 5 p. syyskuuta odottamaton käänne.

Talonpoikaissäädyn parvelle tultuaan oli ennen useimman kuulijan ensimäinen mielitehtävä hajoittaa edusmiehiä eri ryhmiin, etsiä »vanhoja» ja »nuoria», laskea Meurmannin miehet ja Castrénin miehet. Kuka sitä nyt ajattelee? Eivät ainakaan nämä »johtajat» itse.

Tätä tehdessään osoittivat pienet johtajat kiitettävää tasapuolisuutta ja hienotunteisuutta. Ei kukaan ollut niin itsekäs, että olisi poiminut itselleen kaikki parhaat ainekset, vaan ymmärsi heti, että jos sattui esim. saamaan hyvin lahjakkaan tytön ryhmäänsä, niin täytyi heti myöskin ottaa vähälahjainen.

Salaisen tyytymättömyyden johtajat ja ylläpitäjät eivät enää luottaneet häneen; heidän mielestään hän ratkaisevana hetkenä, lakkopäivän illalla sahan isännän keralla keskustellessaan, josta keskustelusta rahvaskin luonnollisesti oli saanut vihiä, ei ollut pitänyt heidän puoltaan.