Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Poika istui kohta penkille ja alkoi riisua vaatteita yltänsä ja saappaita jaloistansa. Saappaat olivat rikkinäiset ja sukat jäätyneet. Minä muistin kohta ensimäisen kirkossa käyntini ja arvasin tuon oudon pojan jaloissa alkavan saman porotuksen, kuin silloin omissanikin olin tuntenut. Tuota päätä juoksin minä ulos ja otin lunta, hieroakseni sillä pojan jalkoja.
Nyt nukkui hän paitahihasillaan lavitsalla, johon Leena oli valmistanut sijan miehensä arvoisalle ystävälle. Jaloistansa oli hän riisunut saappaat, mutta muutoin häntä ei rasittanut lämpö, sillä pitkä villainen musta, punakeltaraitainen ihokas oli napitettu kaulaan saakka, ja kotikutoiset sarkahousut olivat niinikään riisumatta. Lämmöstä ja kylmästä ukko nähtävästi ei välittänyt.
Tuolla, tuolla on rakas kotimaa, jossa olen ensimäisen päivän-valon nähnyt ja jossa ovat ne, mitkä sydämelleni ovat rakkaimpia ja kalleimpia, mitä maailmassa koskaan voipi löytyä! Kun astuimme Hangossa laivasta maalle, tuntui siltä kuin paikka olisi niin pyhä että, jos oikein tekisi, pitäisi riisua kengät jaloistansa. Kalle oli vaan aina synkkämielinen ja pelon-alainen.
Mutta näkeekö hän oikein jalkainsa alla on metsää ja maata, ja hänen yläpuolellansa pystysuora vuori kuni tornin seinä, häntä melkein holvittaen, ja ainoastaan pari askelta hänen jaloistansa käy vuori alas pystysuoraan, äärettömään syvyyteen laaksoon asti. Ei mitään poispääsöä, ei mitään pelastusta, kaikin puolin äkkisyvyys ja takana kallioseinä.
Hän koputti lumen jaloistansa ja pani pois lakin luotansa. Kun hän sitten katsahti ympärilleen lieden ja leimuavien päreitten tulesta huonosti valaistuun tupaan, ei hän voinut nähdä emäntää. Pöydälle oli jo kuitenkin kannettu iltaruoka ja lieden ääressä seisoi jo Liisa huuruvaa puuroa padasta vatiin ajamaisillaan.
Kun isäntäni vihdoin oli tarpeeksi "pulieerattu", voideltu, rasvattu, maalattu, harjattu ja kammattu lähti hän minun kanssani presidentin palatsille, perässänsä ainoasti kolme palvelijaa. Tultuansa eteiseen otti hän kengät jaloistansa, ettei hän olisi liannut marmorilaattiata.
Ainoastaan viimeiset toimet olivat enää tehtävinä, niin Matti Kurki saisi pudistaa tomun jaloistansa ja lähteä pois entisestä vaikutus-alastaan, jota hän nyt sadatteli, lähteä takaisin syntymä-maahansa, joka oli nähnyt hänen ensimäiset askeleensa vallanhimon tiellä. Mutta Lyylin piti syntymä-maastaan lähteä, vieraasen maahan, tietymättömän tulevaisuuden maahan tulla.
Päivän Sana
Muut Etsivät