Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
"Kävitkö kirkossa tänään, Jakobsson?" "Kyllä kävin isossa kirkossa, Pertti Månsson. Sinunkin olisi pitänyt tuleman kuuntelemaan Fors'in herra Kristofferia! Hänen vertaistansa pappia ei ole milloinkaan löytynyt Sörmlannin maakunnan rajojen toissa puolla!" "Entäs meidän Emporagrius? Mitäpä tuumailet hänestä? Luulisin toki että hänessäkin on miestä pähkinöitä naksahuttamaan!
Minä ja tämä upseeri juomme maljan, jota ei voi juoda halvemmalla viinillä". Isäntä ällistyi: "Taas eletään komeasti, kuten näyttää. Tokaj-viiniä ei juoda joka päivä, herra Jakobsson. Mutta hyvää viiniä se on sille, jolla on siihen varaa". "Enemmän viiniä!
Mahtavimmat hovipuoluelaisista ovat kokoontuneet häätaloon, mutta tuo seikka ei ole meille niin suuresta arvosta, kuin rahvaan hyväksi toimeen pantu kestitys." "Minä luulen että tähtäämme samaa otusta" huudahti Jakobsson. "Omilla silmilläni jatkoi Niilo Niilonpoika puhettaan olen ollut tilaisuudessa näkemään että suuria ihmisjoukkoja on kokoontunut tätä kestitystä nauttimaan.
Jakobsson katseli everstiluutnanttia, luullen hänen sanoneen tämän leikillä, mutta tämän kasvoista näkyvä ankara totisuus vakuutti hänelle, että päinvastoin oli laita, ja hän huudahti: "Jumalan kiitos, että silmänne ovat au'enneet ja te vihdoinkin huomanneet totuuden.
Tämän lyhyen neuvottelun päätyttyä lähtivät he astumaan eteenpäin, mutta lähinnä olevassa kadun kulmassa he erkanivat toinen toisistaan, kumpikin eri haaralla etsiäksensä toisia tämän pelastamis-yrityksen johtajia. Jakobsson ei muuten ollut erehtynyt tarkoituksesta, jota varten äsken mainittu ratsujoukko oli asetettu kenraalin palatsin portille.
Tukholman kaupungissa ei siihen aikaan tämä tapahtui vuonna 1650 yleisesti löytynyt leveitä katuja; tämä katu, jota myöten Jakobsson ja Månsson kulkivat tullaksensa Norrbro nimiselle sillalle oli mitä kapeimpia. Kerjäläiset huusivat vaikeroiden: "Antakaa meille Vapahtajamme armahtavaisuuden tähden roponen!
Kuitenkin makasi hän hiljaa liikkumatta. "Hyvä on, ett'ei hän ole raju", sanoi Pentti Esanpoika. "Niin kauvan kuin siteet pysyvät liikuttamatta, on minulla jotakin toivoa, mutta jos niitä liikutetaan, niin että haavat jälleen rupeavat vuotamaan, silloin pitäisi kaikkien luonnon lakien mukaan pian oleman loppu käsissä". "Toivokaamme parasta", sanoi Jakobsson.
Aineista ei meillä myöskään tule olemaan puutetta, sillä jok'ikistä ulkomaista kerskailijaa, joka itseänsä rikastuttaakseen käy kuningattaren hovissa, saatamme tässä suhteessa käyttää hyväksemme." "Hyvä on, että heistä edes tulee jotakin hyötyä maalle ja valtakunnalle!" lausui Jakobsson.
"Todellakin kaunis myönnytys majesteetti-oikeuksille ja seurattava esimerkki alammaisellisesta kuuliaisuudesta! sanoi Jakobsson katkerasti. "Kuinka lieneekin, kerran annettu lupaus on pidettävä" lausui Pertti Ersson lujalla totisuudella. Samassa kuului ulkoa kolme kolkutusta porttia vastaan ja hetken kuluttua astui kolme henkilöä saliin.
Ei ollut everstiluutnantti ollut paroninkaan puheilla, vaikka he muutaman kerran olivat kohdanneet toisensa kannella. Mutta sitä vastaan olivat he luoneet toisiinsa silmäyksiä, silmäyksiä niin kolkkoja ja uhkaavia kuin viha ja kosto. Sivumennen mainitkaamme, että paronin suosio todellakin, niinkuin Jakobsson äsken mainitsi, oli lopussa kuningattaren luona.
Päivän Sana
Muut Etsivät