United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän kielsi miehistöä ja Pekkaakin, jota ainoastaan hiukan oli saanut lohdutetuksi sillä, että lupasi ottaa hänen palvelukseensa, puhumasta tapauksesta, siten estääkseen sitä huhuna tulemasta äidin korviin. Sillä Jakobsson'in arvelun mukaan pitäisi eukkoa jollakin tavalla valmistaa ja sitten vähitellen saattaa hänen tietoonsa todellinen asian laita. Ja mikä kauhea todellisuus!

Samassa kuuli hän kolme miekkaa vedettävän tupesta ja karkealla äänellä huusi joku aivan läheltä häntä: "Sinä olet kuoleman oma, jos teet pienimmänkin pa'on yrityksen!" Tuskan hiki kihoili Jakobsson'in otsalta mutta olkoon menneeksi, parempi kuolla nyt heti kuin vangittuna tulla hirtetyksi!

Senjälkeen suostuttiin kaksintaistelun paikasta, ja sittenkuin yhtymis-aikakin oli määrätty k:lo 6:ksi seuraavan päivän iltapuolella, lähti everstiluutnantti pois Jakobsson'in seurassa, joka metelin aikana oli asettunut puisevan tuolin taakse, vakaasti päättäen käyttää sitä lyömäaseena, jos everstiluutnantin kimppuun olisi käynyt useampia vastustajia yht'aikaa.

"He tekivät niin viisaasti kuin suinkin taisivat, ja minua kummaksuttaa vaan, että heillä oli niin paljon järkeä kuin siinä osoittivat", vastasi Jakobsson. Puhelu kääntyi sitten valtiollisiin asioihin, ja Jakobsson uskoi everstiluutnantille kaikki puolueensa salaisuudet. Ennenkuin he erosivat, päätettiin, että everstiluutnantti Jakobsson'in kautta pyrkisi jäseneksi "P.C.G. seuraan".

Everstiluutnantti oli tyynesti kuunnellut tätä Jakobsson'in katkeraa puhetta, mutta kun tämä vaikeni sanoi hän: "Ystäväni Jakobsson, te olette kokonaan erehtyneet eikä jos-sanalla ole ensinkään sitä merkitystä, jonka sille annatte. Minä en ole tottunut antamaan niin suurta arvoa aateliskilvelleni, että sille uhraisin elämäni onnen.

Pertti Månsson kiiruhti noudattamaan Jakobsson'in kehoitusta. "Se ei saata olla hän. Tämä upseeri on henkikaartin univormussa, ja sinun pelastajasi pitäisi, puheesi mukaan, kuuluman siniseen rykmenttiin!" muistutti Pertti Månsson. "Sitä varmempi! Sitä varmempi!" huudahti Jakobsson, ja uskaliaan miehen ääni vapisi tuskasta ja liikutuksesta. "Oi sinä nuori, jalo sankari!

Hetken kuluttua kuului askelten ääni portin holvissa, avain pistettiin lukkoon ja kierrettiin ympäri, jonka jälkeen portti, kireästi rätisten saranoillansa, aukeni. Jakobsson'in ja Pertti Månsson'in astuttua sisään suljettiin portti taas. Talon pihalta kömpivät molemmat toverit pilkko-pimeän käytävän kautta ylös huoneuksen ylikertaan.

Sisähuoneessa puhuttiin niin kovalla äänellä, ett'ei suljettu ovi voinut estää yhtään sanaa kuulumasta Jakobsson'in ja everstiluutnantin korviin. Vasten tahtoansakin olivat nämät siis pakoitetut kuuntelemaan; sattumalta oli keskusteluaine sen-laatuinen, että he kuuntelivat niin halukkaasti, jotta puhelu heidän itsensä kesken lakkasi.

Näillä käynneillänsä keskusteli hän usein pitkät ajat kapteenin kanssa sekä onnistui saavuttamaan siihen määrään hänen luottamuksensa, että kapteeni hänelle ilmoitti kaikki sydämensä salaisuudet sekä pyysi hänen neuvoaan asioissa, jotka koskivat näitä. Etempänä saamme nähdä, että Jakobsson'in suurempi kokemus tosiaankin oli kapteenille suureksi hyödyksi.

Kaksi näistä tulivat pahoin haavoitetuiksi, sillä kiiruussa löivät takaa-ajajat heitä aseillansa, tehdäksensä heitä pakoon kykenemättömiksi. Jakobsson'in, joka kauvimmin oli viipynyt, oli myös vaikein päästä pakoon. Kolme reipasta poliisimiestä ajoi häntä takaa. Mutta Jakobsson oli yhtä ketterä ja nopea kuin vahvakin.