Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Koko hallitusaikansa matkusteli hän lakkaamatta kaikissa valtakunnan maissa järjestellen, rangaisten ja auttaen. Uusia yhteiskunnallisia laitoksia, jotka olivat ikään kuin kylvetyt siemenet alkaneet itää ja nousta oraalle, kehiteltiin Kaarlen aikana. Jo vanhastaan oli olemassa maan jako kreivikuntiin.
Mikäpä on julmempaa ja epäihmisellisempää, kuin sivistyksen kohtuuton ja väärä jako ainoastaan muutamille? Yleinen ja kaikille samanlainen sivistys ei tosin poista luonnonkirjojen synnyttämää eroa, mutta se kohottaa suuresti alhaisimmalla kannalla olevia. Raakuus on nykyjään kadonnut.
»Niin huonosti ei ole käynyt», vastasi tohtori Leete. »Me olemme aivan yksinkertaisesti lakkauttaneet heidän toimensa. Nykyinen yhteiskunta ei tarvitse heidän apuansa». »Kuka sitte myy teille tavaroita, joita haluatte ostaa?» kysyin ihmetellen. »Nykyjään ei enää osteta eikä myydä. Tavaroiden jako on järjestetty aivan toisella tavalla.
Hän oli noin kuudenkymmenen vuoden vanha mies, ulkomuodoltaan arvokkaan näköinen; pään peitti harmaat hiukset; täydet, verevät kasvot osottivat hyväsydämisyyttä; silmät loistivat, ainaisen hymyn elähyttäminä. Narumov esitteli hänelle Hermanin. Tshekalinski puristi ystävällisesti hänen kättään, pyysi olemaan kursailematta ja jatkoi peliä. Jako kesti kauan.
Pöydällä oli enemmän kuin kolmekymmentä lehteä. Tshekalinski pysähtyi jokaisen heiton jälkeen, antaakseen pelaajoille aikaa toimia, kirjoitti muistiin häviön, kohteliaasti kuunteli heidän vaatimuksiaan, vielä kohteliaammin käänsi lehden kulmaa liikaa, jotka jo hajamielisenä oli kääntänyt. Vihdoin loppui jako. Tshekalinski sakasi kortit ja valmistautui taas jakamaan.
Uskooko nyt?... Jako että se on pyörien päälle nostettu?... Kylläpä sitä on rakennus! Mitä ne ei ruununmiehet osaa laittaa! Ruununmiehetkö ne ovat sen laittaneet? Nehän ne! No mitähän nuo tuosta Lapinlahden kirkolle ... olisivat tänne omalle kirkolle, niin olisi kirkossa käydessään nähnyt ... eivätköhän nuo tuota vielä tännekin? Kun tietäisi, milloinka ne sen tänne tuovat, niin menisi katsomaan...
Mutta koko tämä jako, joka oli niin tärkeänä tekijänä kreikkalaisen yhteiskunnan elimistössä, ei tule muuten ollenkaan näkyviin homerolaisessa runoudessa. Nestorin ehdotus jää kuin jääkin kaikkea vaikutusta vaille. Siinä kuvastuvat nähtävästi olot, jotka vallitsivat II laulun syntymäaikoina ja syntymäseuduilla.
Sehän oli aivan luonnollista, ja sellainen jako tapahtuu usein tässä ymmärtäväisessä maailmassa, että naimaton veli, joka oli hävittänyt vanhemmat ja sisaren, sai suuremman summan kuin tämä, joka oli avioliitossa ja kahden lapsen äiti. Rudolfista oli tämä epätasainen jako aivan luonnollinen, niinkuin kaikki muukin vääryys, kuin ne vaan olivat hänen omaksi edukseen.
Tuo toivottu ja ikävöity päivä vihdoinkin tuli ja aamulla aikaisin tulivat vävyt ja tyttäret jo Kanniaiselle, saamaan isoa perintöä. Nimismies tuli taloon ja alkoi toimituksen. Maat ja mannut, kilut ja kalut, saamiset ja valmiit rahat pantiin tarkoin kirjaan ja niitä ei ollut vähäsen. Kalunkirjoituksen jälkeen tuli perinnön jako eteen.
Hän lausuu »että tämä onneton jako on maksanut hänelle 10 vuotta hänen elämäänsä. Saatpa nähdä», jatkaa hän, »tämän asian koko onnettoman kulun. Kuinka kauvan olenkaan koettanut sitä vastustaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät