Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Mutta lähdenkö samassa ja jätän teidät onnenne nojaan. Saadaanpa nähdä etteköhän ole kuin kissa liukkaalla jäällä. Täti kulta mitä te tuumaatte? SANNA. Minä jätän tämän talon, sillä tämmöistä elämää en saata kärsiä. Vaikka muka olette niin suuresti oppineet, olette kuitenkin sitten pahemmassa kuin pulassa.
Kaksi sotamiestä tuli kiuluineen padan luo, jolla Iikka keitti juomaa. Toinen huusi jo matkan päästä: »Antakaas tänne, mitä teillä on, ja oikein kuumaa! Pojat siellä jäällä ovat melkein köntistyä.» Iikka ammensi minkä kerkesi ja vastasi: »Kyllä annan, kyllä annan, mikäli riittää, mutta vesihän tuo loppui jo eilen, ja nyt meidän täytyy sulattaa lunta.
Hevosten kaviot loksavat kuin vetisellä kierällä jäällä. Me mennä pujottelemme saman sateenvarjon alla. Hän ohjaa koko ajan ja vetää minua muassaan. Kysyn, asuuko hän kaukana, mutta hän vakuuttaa: Ihan likellä, ihan likellä! Eräässä kadunkulmassa hän tahtoo, että suutelisin häntä. Suutele minua, ystäväni!
Paras on kulkea niin nopeasti kuin mahdollista, ja kyllä jää kestää, kun vaan koirat tekevät tehtävänsä." Huutaen ja sivallellen ruoskallaan Hannu ajoi juoksijoitaan, jotka enensivät vauhtinsa verrattomaksi nopeudeksi. Vähän matkaa vielä, niin olisi oltu vahvemmalla jäällä.
Kelpaa tuolla koittaa, Parahin ken ennättää, Kenpä toisen voittaa. Jää on vahva kylläkin, Luistimet siis jalkoihin! Lähdetään nyt liitämään Kirkasta jään pintaa, Kaikki kilvan kiitämään Aivan yhtä-rintaa; Kun nää pojat ponnistaa, Kyllä tuuli halkeaa. Nytpä kaikki sinkoilee Jäällä huiskin haiskin, Rannikolla kuhnailee Vielä yksin laiskin; Hälle toiset irvistää: "Elä tule; särkyy pää!"
Ajetaan pois muiden keskestä, kierretään jäällä, palataan taas takaisin. Taas käy se kaulaan, ojentaa kättä, ja nyt poika iskee vastaan. Vieras repäisee rinnuksen, auki, karistaa suitset päästä, jättää vain päitset. Poika sitoo rekensä aisat yhteen ja alkaa mennä, sitä takaa työntäen.
Kaikessa siinä sekasotkussa piti järjestystä voimassa siltavouti Pulska. Jäällä oli taas kurinpitäjänä Kelsin herrastuomari. Päivän valjettua ilmestyivät Kankkulan portaille sisällä ryypiskelleet herrat.
Siellä täällä astuskeli joku venäläinen pitkässä, laajahihaisessa turkkihameessaan, päässä suunnattoman suuri ja korkea karvalakki. Kotokeittoviinaa, olutta ja lämmintä siirappivettä anniskeltiin kirkon rannassa olevasta havumajasta, ja pappilan nuottakodan ovella seisoi säkkipillin puhaltaja soittaen tanssinuottia jäällä pyörähteleville, joiden joukossa Kuisma ylinnä keikkui.
Sigrid penkoi ne kaikki laatikosta, jossa olivat hujan hajan... Saat ottaa, ota vain, mitä vain tahdot. Elli oli niin onnellinen, ettei tiennyt, kuinka olla. Koko tämä päivä, jäällä ensin ja nyt täällä! Tytöt elivät kaikissa huoneissa niinkuin tahtoivat. Soittivat, tanssivat, ja Elli ei mielestään enää tanssinut läheskään yhtä kömpelösti kuin ennen.
Ja niin he heittivät minut suin päin ulos ovesta ja katsohan vain repivät toisen liepeen takistani! Se oli jo toinen tällä kirotulla matkalla! Niin, siinä minä vaivainen nyt istuin. Isäni oli poissa, te olitte poissa ja minä kökötin siinä kuin sammakko liukkaalla jäällä.»
Päivän Sana
Muut Etsivät