Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Vihdoin, itsepintaisesti kolkutettuani, avattiin ovi ja minä pääsin sisälle. Vuorokausi jaetaan täällä kahteenkymmeneen kolmeen tuntiin, joista yhdeksänätoista maataan ja valveilla ollaan vain nuo jäljellä olevat neljä.
Mitä uhrautumista se oli, jos seurasi omia synnynnäisiä luonnonlahjojaan? Seurasi siinäkin tapauksessa ja niinkin itsepintaisesti, että siitä saattoi koitua kaikenlaisia koettelemuksia ja kärsimyksiä? Enkä minä tähän päivään saakka ollutkaan tuntenut siitä mitään henkilökohtaista kirkastumista tai pyhittymistä. Pikemmin päinvastoin!
Määräävät preussilaiset aatelispiirit kunnioittivat, niinkuin kerran Fredrik Wilhelm IV:n aikana, Venäjässä kaikkien vanhoillisten periaatteiden tyyssijaa ja kieltäytyivät itsepintaisesti ottamasta selkoa näiden periaatteiden toteuttamistavasta.
Tahtoi säilyttää tämän asiakirjan. Se voisi kenties joskus olla hänelle hyvänä varotuksena, jos sattuisi heikko hetki. Heikko, kelpo poika, Otto Appel. Rappeutunut, parantumaton ihantelija, jonka silmät alinomaa avattiin ja joka itsepintaisesti ummisti ne jälleen, pehmoisen ja hyvän sydämensä vuoksi! Ovatko miehet tuommoisia? Millaisia siis naiset? Mitä ihmettä Felldner oikeastaan kirjotti?
Tuskin tiedettiinkään, mihin hän käytti tuon summan, joka oli hyvin suuri noin yksinäiselle, säännölliseen ja vaatimattomaan elämään tottuneelle miehelle, jolla ei ollut muuta ylellisyyttä kuin hänen hyvin avara asuntonsa, jonne hän itsepintaisesti sulkeutui ja eli luokse pääsemättömässä yksinäisyydessään.
Juohtuipa nyt vielä ihmisten mieleen, että ennenkin, Jaakon seutuvilla ollessa, oli silloin tällöin kadonnut yhtä ja toista pientä rihkamaa, vaikka ei kukaan ollut osannut häntä varkaaksi epäillä. Sitä vain yleiseen ihmeteltiin, kuinka hän niin itsepintaisesti voi kieltää varkauttansa, ja enimmän kaikista ihmetteli sitä Kaisa, Jaakon oma eukko.
Teidän majesteettinne ei tiedä, kuinka asianlaita on, jatkoi Eerikki itsepintaisesti, ja nyt hän kertoi omalla tavallaan, kuinka erään kilpailijan kosto oli tehnyt kreivi Bertelsköldin raajarikoksi. Kuningas pudisteli päätänsä ja näytti käyvän kärsimättömäksi. Oli tullut porvariston puheille pääsyn aika.
Siksi lausui hän vain lempeästi: Sinä? Millä sinä voisit ansaita siellä? Millä hyvänsä, väitti Liisa urheasti. Täällähän minä vain kulutan. Mitäs minä sitten teen? kysyi Johannes koettaen leikillisesti hänen päätään leuasta kohottaa. Sinä kulutatkin omia rahojasi, sanoi Liisa, painaen päänsä itsepintaisesti alas. Ja siinä on ero asiassa. Ei mitään eroa. Kaikki, mikä on minun, on sinun.
"Ja etkö aio luopua näistä synnillisistä ja hirveistä ajatuksistasi?" kysyin. "En voi niistä luopua, vaikka paikalla henkeni menettäisin," sanoi hän itsepintaisesti. "Sinulla ei ole yhtään vähää omaatuntoa. Mikään järjellinen puhe ei sinuun pysty tuon ankaran itsepintaisuutesi ja näiden intohimojesi takia. Sinä olet kerrassaan auttamaton ja mennyt mies," sanoin hänelle jotenkin tylysti.
Kun sille oli tullut paha hätä sielustaan, niin täytyi lähteä vieläkö hänet sitten hengissä tavattanee. Mutta mitenhän käyneekin, Jumalan tahto kai siinä tulee täytetyksi. Nähtävästi hän odotti, että minä jotakin virkkaisin, mutta kun minä olin itsepintaisesti ääneti, jatkoi hän hetken kuluttua: Eihän se, isä vanhakaan, ole jäänyt Jumalan armosta osattomaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät