Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. toukokuuta 2025


Vahti havaitsi minut, ja hänen huudostaan huomasin olevani keisarin laumojen keskellä. Silloin en enää huolinut, tehtäisiinpä minulle mitä tahansa. Tulipa siihen vartioston päämies. Ma rukoilin häntä tappamaan minua, jos niin haluttaisi, vaan ei kauemmin jättämään kurjaan tilahani. Mies oli itkemäisillään; niin kävi hänen minua sääliksi.

"Mitä tämä tietää?" sanoi hän, astuen askeleen eteenpäin. "Ehkä et odottanut minua näin pian kotia?" Livin sydän tykytti, ikäänkuin olisi ollut halkeamaisillaan, hän ei katsonut ylös. "Mihinkä aiot lähteä?" jatkoi Gunnar ja tarttui Livin käteen. Tämä oli itkemäisillään. "Minä aion mennä kylään", vastasi hän hiljaa, katsomatta ylös. Gunnar päästi käden irti ja katsoa tuijotti tytärtänsä.

Kun ei isä voinut luvata hänelle sitä, oli hän itkemäisillään: mutta siinä samassa huusi iloinen poika-ääni: Hyvää huomenta, Yrjö! ja siinä seisoi Olle iloa loistavilla silmillä. Hienosti puettu talollisen poika kurotti käden Sysi-Yrjölle. Elsa hyppäsi alas isän polvelta ja huusi: "Olle, mini tahdon saada lintusi; sinun pitää antamaan se Elsalle."

Kun jo oli tulossa, ei ollut muuta neuvoa, kuin etsiä suojaa metsänrinteessä kaupungin ulkopuolella. Vanhemmille tuo ei saattanut olla kovin vaarallista vaikka yöt jo olivatkin kylmiä, mutta miten kävisi pienen Yrjön? Hänen hoitajansa, sinisilmäinen, helläsydämminen Ulla oli itkemäisillään nähdessään mihin kurjuuteen hänen lemmikkinsä oli joutunut.

Sinä täytit ajatukseni kun en muuta tietänyt, nyt tiedän enemmän, sinä et enää niitä täytä. Vaan älä sentähden usko että rakastan sua vähemmin, isä, minä rakastan sinua niin ett'en voisi sinusta luopua, jos vaan voisit mua ymmärtää hiukan paremmin kuin nyt ymmärrät". Liv oli taas itkemäisillään, vaan pidätti itsensä kuitenkin. Gunnar seisoi hänen edessänsä. Hän taisi tuskin puhua kauhistuksesta.

Ei hän tiennyt minkätähden, mutta ne tekivät hänet tuskallisen levottomaksi. »Kalle, lähdetään poisHän pyysi niin kauniisti; oli itkemäisillään. Mutta Salmela ei siitä huolinut, eikä laskenut häntä irti. Kuului raskaita askeleita samassa ja metsästä läheltä tuli mies kulkien heidän ohitsensa. Hän oli ehtinyt nähdä heitä sylekkäin, Hanna oli siitä aivan varma.

Päivän Sana

kyynelpisaraa

Muut Etsivät