Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Alkujaan oli hän palvellut meillä lapsenhoitajana ja oli siihen aikaan vihannan Irlannin saaren sievä, hymyilevä ja viehättävä impi. Sangen suurella mielihyvällä olin nähnyt pienen idyllin elpyvän ja päättyvän viimein hänen ja erään hyväluontoisen nuoren irlantilaisen välillä. Irlantilainen oli nimeltään Mike.
Kun Tristan saapui sinne, olivat Mark ja kaikki hänen parooninsa suuressa ahdistuksessa. Sillä Irlannin kuningas oli varustanut häntä vastaan suuren laivaston, jonka määrä oli tyystin hävittää Cornwall, siinä tapauksessa, että Mark edelleenkin kieltäytyisi, kuten hän jo oli tehnyt viisitoista vuotta, suorittamasta sitä veroa, jonka hänen esi-isänsä muinoin olivat maksaneet.
Kaikessa komentamishommassa englantilaiset käyttävät sanomattoman rumaa ja kovaa ääntä, vaikka kieli tavallisissa oloissa kuulostaa meikäläisen korvaan lapsekkaan pehmeältä, ja yleinen puhuttelutapa tekee miellyttävän hillityn ja tuttavallisen vaikutuksen. Irlannin rannikolla tuli laivaan lukuisa joukko irlantilaisia siirtolaisia, tuntuvasti enemmän kuin kaikkia muita oli yhteensä.
Argyle näki siis pian komennossaan kolmetuhatta miestä erinomaisen rivakkaa ja urhoollista väkeä. Lähimpinä ylipäällikköinä Argylen jälkeen olivat ritari Duncan Campbell, Ardenvohrin herra, ynnä vielä toinen ritari Duncan Campbell, Auchenbreckin isäntä, vanha harjaantunut soturi, joka oli juuri tätä retkeä varten kutsuttu pois Irlannin sodasta.
Mutta nyt oli asianlaita niin, että tuo pakolainen, jota Tristan oli retuuttanut punaisesta tukkapalmikosta, olikin Irlannin kuninkaan maavouti ja että hän tavoitteli Isolde Vaaleahiuksen kättä. Hän oli suuri pelkuri, mutta niin suuri on rakkauden voima, että hänkin joka aamu asestettuna väijyi hirviötä, joskin tuo uljas sankari aina pakeni heti, kun vain kaukaakin kuului pedon karjunta.
Kun laiva oli päässyt ulos satamasta, kysyi perämies: "Jalo herra, mitä maata kohti käännämme purjeemme?" "Ystäväiseni, purjehdi Irlantia kohti, suoraan Weisefortin satamaan." Perämies vavahti. Eikö Tristan sitten tiennyt, että Morholtin kuoleman jälkeen Irlannin kuningas vainosi merellä kaikkia cornwallilaisia laivoja? Ja kaikki merimiehet, jotka saatiin kiinni, hirtettiin seipäisiin.
Mikä ajatteli itsekseen näin: "Onneton poika, katso toki Irlannin Morholtin vartta: hän on väkevämpi kuin neljä vahvaa miestä. Katso hänen miekkaansa: etkö tiedä, että niinkuin noiduttu on se listinyt urhojen päitä niinä vuosina, jolloin hän on valvonut kuninkaan saatavia hänen vasallimaissaan? Kuolemaako siis etsit? Miksi kiusata Jumalaa?"
Tämän Maexmontan-tapauksen lisäksi on meillä pari muuta seikkaa, joiden nojalla koetamme toisillemme vakuuttaa, etteivät päämme ole vaarassa. Venäjän hallitukselle on puhuvana esimerkkinä se verrattain humaani tapa, jolla sen liittolainen Englanti rankaisi Irlannin kapinallisia, niistä kun ainoastaan muutamia pääjohtajia tuomittiin kuolemaan. Ja kuitenkin siellä oli jo käynnissä aseellinen kapina.
BUCKINGHAM. Mylord, tuo lupaamanne kreivikunta, RICHARD. Richmond! Kun Exeteriss' olin taannoin, Niin nöyrä määri näytti mulle linnaa; Sen nimi Rougemont mua hätkähdytti: Irlannin baardi kerran taikoi, että Richmondin näkemäst' en kauan eläis. BUCKINGHAM. Mylord, RICHARD. Niin; mit' on kello? BUCKINGHAM. Rohkenen Muistuttaa teitä lupauksestanne. RICHARD. Mut mit' on kello?
Tristan uskoi koiran muutaman viisaan ja viekkaan gallialaisen ilvehtijän haltuun, joka puolestaan vei sen Cornwalliin. Hän saapui Tintageliin ja antoi lahjansa salaisesti Brangienille. Kuningatar iloitsi siitä suuresti ja antoi ilvehtijälle palkinnoksi kymmenen naulaa kultaa ja sanoi kuninkaalle, että Irlannin kuningatar, hänen äitinsä, oli lähettänyt hänelle tämän rakkaan lahjan.
Päivän Sana
Muut Etsivät