Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Lincolnin kutsuma 75,000 miestä pitävä pohjoisarmeija tuli tappiolle kerta toisensa perästä, huonosti varustettuna, huonosti harjoitettuna ja huonosti komennettuna kun olikin. Päinvastoin etelävaltioiden armeija eteni yhä voittorikkaampana. Viimein oli itse Washington uhattuna, ja konfedereerattujen hallitus asettui sen lähimmäksi naapuriksi Richmondin kaupunkiin.
BUCKINGHAM. Tuot' olen seikkaa miettinyt, mylord, Jot' äsken tiedustitte. RICHARD. Se saa jäädä. Richmondin luo on Dorset paennut. BUCKINGHAM. Niin olen kuullut kuninkaani. RICHARD. Stanley, Hän poikapuolenne on, huomatkaa. BUCKINGHAM. Mylord, nyt pyydän lupaamanne lahjan. Jot' arvonne ja kunnianne takaa, Herefordin kreivikunnan sekä kaiken Minulle lupaamanne irtaimiston.
Nuoren Arthurin Bretagnen herttuaksi nimitämme, Richmondin jaarliksi ja tämän rikkaan Kaupungin herraks. Constance rouva tänne! Lähetti lennättäköön hälle kutsun Hääjuhlahamme! Toivon, että voimme, Vaikk' emme tahtonsakaan määrää täyttää, Toki siihen määrään häntä tyydyttää, Ett' ehkäisemme hänen huutamistaan. Kiiruimman kautta rientäkäämme nyt Pikaiseen, äkkinäiseen juhlanviettoon!
Siis, nimeen Jumalan ja oikeutemme, Nyt liput liehumaan ja miekat maalle! Ma lunnahiksi tästä uhkatyöstä Kylmälle maalle kylmän ruumiin annan; Mut jos mua onnistaa, niin voiton saaliist' Osansa teistä halvinkin on saapa. Nyt rummut räikkymään ja torvet soimaan! Jumala, pyhä Yrjö! Richmond, voitto! RICHARD. Kuink' arvas Richmondin Northumberland? RATCLIFF. Aseisiin sanoi tottumattomaksi.
Verisen tappelun perästä valloittivat Grant ja Sherman lujasti linnoitetun Richmondin, jossa kapinoitsijain hallitus oli pitänyt pesäänsä. Vähää myöhemmin täytyi kenraali Leen antautua vangiksi 26,000 miehen kanssa, jotka olivat koko loput Etelän armeijasta.
Maaliskuun 29 päivänä alkoi Grant yleisen hyökkäyksen Richmondin linjoja vastaan, ja kovasti häntä kyllä vastustettiin, vaan eipä kuitenkaan niin kovasti kuin ennen. Huhtikuun 2 p:nä olivat ulkolinjat unionistain hallussa; ja huomaten asemansa mahdottomaksi peräytyi Lee pois, koettaakseen yhdistyä Etelän sotajoukkoon Pohjois-Carolinassa.
Sitäpaitsi lisäsi hän, jatkaen äsken keskeytynyttä ajatustaan, "ei tule tämän lapsiparan naiminen kysymykseen, sillä mies jota hän rakasti lepää kummun alla Richmondin hautatarhassa. Hänen isänsä ja sulhasensa ovat kuolleet ja ainoa veljensä on raajarikko ja häneltä on sittenkin vanha äiti elätettävänä. Minä käskin hänen tulla huomenna luokseni ja tänäpänä koetan hälle työtä hankkia."
ELISABETH. Kureeni auki, että hengen tilaa Saa ahdistettu sydän, muuten pyörryn Ma tähän surmasanaan. ANNA. Kiusan sana! Vihattu viesti! DORSET. Hyväll' olkaa mielin. Kuink', armollinen äiti, voitte? ELISABETH. Dorset, Mua älä puhuttele; joutuun pois! Tuho ja surma kantapäilläs väijyy; Emosi nimi turmioks on lasten. Jos elää tahdot, mene merten taa, Richmondin luokse, helvettiä pakoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät