Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Knuuti, kirkonkirja kainalossa KNUUTI. Arvoinen isä, suokaa anteeks, että Erille kuorin veljist' teidät kutsun, Mut velvollisuus vaatii valmistamaan Nyt teitä; häitään jouduttaa nuor' Aksel, Hääväki tuokiossa linnasta Jo tänne ehtii. ERLAND. Ennen kuolemaani; Suo Herra mulle ilon yhteen liittää Kaks jaloa ja hellää sydäntä. KNUUTI. Mua surettaa, kun täytyy häiritä Sit' iloanne, isä arvoinen!
Alkantor. Sanalla sanoen, te tulette olemaan hyvin tyytyväinen, eikä mikään saa häiritä iloanne. Sganarelle. Herranen aika! Se on toista, toista nykyinen asiani. Alkantor. Käydään siis sisään vävyseni. Sganarelle. Minulla on pikkuisen sanomista teille. Alkantor. Mitä joutavasta koreilemisesta! Sukkelaan sisään, olkaa niin hyvä! Sganarelle. Ei, ollaan paikoillamme. Tahdon ensin puhutella teitä.
»Voisinpa kenties», sanoi lordi Crawford, »tulla itsekin iloanne katselemaan jotta näkisin kaiken käyvän siivosti.» »Olkaa sydämellisesti tervetullut, korkeaarvoinen herra», lausui Ludvig. Ja nyt he kaikki hyvin iloisina läksivät pois soturipitojansa valmistamaan, ja Lesly kutsui niihin parikymmentä kumppaneistaan, joilla sangen usein oli tapana olla pöytäveikkoina.
Tätä sanoessaan oli keisari lähestynyt pöytää, mutta herrat seisoivat pelätyn edessä ääneti; niinkuin sotamiehet äksierinki kentällä eivät upsieriensa läsnäollessa uskalla virkata sanaakaan. "Olkaatte iloiset," sanoi Pietari, "minä en ole tullut häiritsemään teidän iloanne" ja keisari oli nähtävästi itsekin nyt iloisella mielellä. Hän istuikse istuimelle, mistä vasta rouva oli noussut.
Luutnantti Leist katsahti kelloaan. «Nyt on aika«, jupisi hän itsekseen, nosti maljansa ja puhui: «Suokaa myös onnea minulle älkääkä antako minun poismenoni estää teidän iloanne! Ehkä vielä tulen aamupuoleen katsomaan teitä«. Turha oli yritys estää Leistiä. Hän otti lakkinsa, tyhjensi vielä muutamia viinilasia ja jätti seuran. Leistin mentyä nousi ilo yhä suuremmaksi.
"Hyvä ystävä, mitä tämä on?" kysyi pastori, aikoen nousta ylös; mutta Aino kietoi molemmat kätensä hänen kaulaansa, niin ett'ei hän päässyt liikahtamaankaan. "Aiotteko lähteä pois?" "Kyllä, täytyyhän minun lähteä, kun minut tällä tavoin melkeinpä ajetaan ulos ovesta", vastasi Mathilda, hymyillen katkerasti; "eikä minun suinkaan enää tee mieli häiritä teidän iloanne."
Päivän Sana
Muut Etsivät