Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Idän ja lännen vallat ovat sitä kilpaa repineet ja halailleet. Kaikista niistä kohtalon kolhimisista tuntuu Karjalan oloissa sekä karjalaisen luonteessa vielä tänäkin päivänä arpia ja naarmuja. Mutta sittenkin on karjalainen pysynyt iloisena ja pirteänä, vaikka ovelanakin; toivovana ja neuvokkaana, vaikka huomisesta huoletonnakin.
Hyvää, nähkääs, Ma toivon huomisesta; silloin meitä Pikemmin voittorikas elo vartoo Kuin kuolema ja kunnia. Pois pöytään, Ja viiniin hukuttakaa huolet! Tulkaa. Kolmas kohtaus. Seutu sama. Hovilinnan edusta. 1 SOTAMIES. Hyv' yötä, veikko! Huomenna on päivä. 2 SOTAMIES. Ja silloin nähdään, kuinka käy. Hyv' yötä! Kadulla etkö kuullut mitään kummaa? 1 SOTAMIES. En. Mitä? 2 SOTAMIES. Juorua kai vain.
Kerroin, että mieheni aikoi joistakin minulle käsittämättömistä filosofisista syistä keskeyttää uransa, selittäen että muka ihmisen ei tarvitse pitää huolta huomisesta, vaan tehdä tänään mitä on tänään tärkeintä.
Liioin, Maa, sinua lemmin, luontoasi, lapsiasi, vaan on aikani erota, heittää jo ikihyvästit. Kuulin kutsun kummallisen seitsentähtisen selältä, sain viestin salaperäisen kahvoilta Kalevan miekan: "Jätä huoli huomisesta, pääset illalla ilohon taakse taivahan yheksän, ylle kaaren kymmenennen!"
Välistä kertoja kyllä saattaa tehdä selvän tästä, huomisesta, ja vieläpä ylihuomisestakin päivästä; mutta toiste hänen taas täytyy tehdä vähäisen harppauksen sekä ajan että tapahtumien ylitse, sillä muutoin ehkä lukia, kirjaa lukeissansa, hyppäisi viidennestä kahdeksanteen lukuun.
Vaan niin paljo saatan sinulle sanoa, että Flurenbauer on heti sinulle antava päästö-kirjan, ellet huomisesta säännöllisesti pidä huolta työstäsi; sen hän on tänään minulle sanonut, siinä aikomuksessa, että sinä minun kauttani saisit sen tietää, ja tiedäthän sinä hyvin, että tuo vanha pöllö on mies lupaustansa täyttämään.
Lausui Kouta, kolkko miesi: "Monet on askaret inehmon, monianne miehen aatos. Lienet vartonut minua, en lie ennen ennättänyt." Sanoi ankara Ajatar, kuului ääni kuolon yöstä, puun alta, petäjän alta, korven louhien lomasta: "Elon huoli huomisesta, Mana mennyttä manaapi."
Kuiskaa Irja: »Milloin, miten tulit kerran taloon tähän?» Haastaa hiljaa Pirkko: »Siten, että läksin kerjäämähän; isä kuoli, äiti kuoli, jäin ma tielle niinkuin telkkä, mielessäni murhe, huoli, huomisesta pelko pelkkä.» Kysyy Irja: »Silloin eli vielä Hurtan taatto täällä?» Vastaa Pirkko: »Remahteli täällä riemu vallanpäällä!
Semmoista ei saa kuulla joka päivä. VANSEN. Sellaisia te olette, porvarismiehet! Teill' ei ole huolta huomisesta, ja samoin kuin te ammatin olette saaneet vanhemmiltanne perinnöksi, samoin annatte te myös hallituksen itseänne hallita ja vallita, miten se vaan tahtoo ja voi.
Kun palvelija oli lähtenyt pirtistä, otti Flurenbauer taas sanoiksi: "En voinut saada roistomaista veljeäsi silmieni eteen, kun hän kuljeksii milloin siellä, milloin täällä; kuitenkin sano hänelle, että, ellei hän huomisesta palaja työllensä ja ole ahkera, on hän palveluksestani vapaa. Nyt ei ole, Jumalan kiitos, puutetta työmiehistä ja hänen kaltaistaan ei ole vaikea saada.
Päivän Sana
Muut Etsivät