United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !


Näin lyhyesti loppui ensimäinen kohtaus tässä alkavassa murhenäytelmässä. Seuraavan viikon alusta paperitehdas seisahtui täydellisen työlakon vuoksi. Työväki odotteli laumoissa konttorin edustalla, mutta hovijunkkari ei ottanut mitään lähetystöä puheillensa. Iltapäivällä kutsuttiin Helena papan luokse. Kun hän tuli sisälle, istui pappa köyristyneenä tyynyjen välissä nojatuolissansa.

Kymmenen vuotta tämän ajan jälkeen, kun Helena oli jo kuusitoista vuotta täyttänyt ja Georgilla oli ainoastaan muutama kuukausi vielä kadettikoulua jäljellä, tuli hovijunkkari kirje kädessä vaimonsa luo ilmoittamaan, että Georgin vanhemmat Georgin kanssa tulevat parin kolmen viikon kuluttua vierailemaan kartanoon. Missä Helena on? kysyi hän. En todellakaan tiedä. Te ette tiedä koskaan mitään.

Työväestön nimessä, tänne kokoontuneen työväestön nimessä vaadin minä pöytäkirjan otetta edellisistä kirkkokokouksista valituksen tekemistä varten kuvernöörinvirastoon! Suus kiinni, sanon minä! huusi taas hovijunkkari. Ja voimatta enää hallita itseänsä lähestyi puhujata keppi ojennettuna.

Kuului vaan vähän aikaa tappelevaa melua eteisestä, sitten se hiljeni ja valttari tuli taas sisälle, kaulustansa suoritellen. Kuka on teidät tänne lähettänyt? kysyi nyt hovijunkkari terävästi katsoen koneenkäyttäjään. Ei ole kukaan lähet Kuka on teidät tänne lähettänyt, kysyn minä! Vastatkaa! Sekö maankuleksija, rakkari, sekö on lähettänyt? Paikalla ulos!

Helena katsahti punastuen äitiin. Niijaa niinkuin tervehtisit vieraita! toisti ankarasti hovijunkkari. Lelle, tee nyt niinkuin pappa tahtoo. Helena niijasi. Silloin hovijunkkari tuskin osasi salata tyytyväisyyden myhäystä. Helenan luonnollisessa liikkeessä oli verratonta suloutta, aivan kuin hän olisi taitavimman tanssimestarin opettama ollut.

Hän juoksi isän luo, painautui häntä vastaan ja molemmin käsin hyväillen ja taputellen häntä poskille rupesi hätäisesti puhumaan: Pappa kulta, pappa kulta, menenhän minä, rakas pappa minä menen minä menen oma rakas kulta pappa Tämä oli jotakin perin outoa, sillä ei Helenan kotona koskaan hellyyden tunteita ilmaistu koskettamisella. Eikä hovijunkkari voinut ymmärtää, mistä Helena oli tämän saanut.

Sitä et sinä tietysti ole tullut ajatelleeksikaan. En todellakaan. Mutta minä myönnän että se saattaisi olla vaarallista, kun eivät sukuluettelot ole oikein selvät täällä. Hovijunkkari hetkeksi hätkähti, mutta osasi kohta tehdä niinkuin ei olisi mitään kuullut eikä huomannut.