Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
KILIAN. Sinä haaveksit, mun ystäväni, sinä hourit. SELMA. Se onnistuu, kun löydän vaan miehen, mi esittäisi noitaamme. Muistele nyt yhtä ystävistäs, joka veis mun aikeeni maalle ja avaisi isäni silmät. Sillä mitä aattelee hän miehestä nyt? Ah, hän on »Herraa pelkäävä, oiva ja helläsydämminen mies». Mikä sokeus! Mutta ken lähestyy meitä? THEKLA. Oi Selma, mikä riemu, mikä riemu!
VIKTOR. Nouse ylös ja sano, mitä on tapahtunut? SYLVI. Hän hyvä jumala Aksel Viktor, auta! VIKTOR. Oletko sairas? VIKTOR. Onko siellä joku alkoovissa? SYLVI. On Kuka sitten? Sinä olet niin pelästynyt. Kuka siellä on? SYLVI. Hän Aksel Jumala, Jumala, anna minun kuolla minun myöskin. VIKTOR. Aksel?... Minä en ymmärrä yhtään mitään. SYLVI. Hän on kuollut! VIKTOR. Kuollut ? Aksel ? Sinä hourit.
MARKUS. Mitä hourit, vanha kuivettunut kääpä? MARTTI. Houriipa vanhan pää. Mutta sanotaanpa profeetta Tanielin tehneen hiuksista, ihrasta ja piistä suuren pallon ja tukkineen sillä sen hirmuisen lohikärmeen kidan. MARKUS. Mikä sitten? MARTTI. Sitten sanotaan hänen tehneen lohikärmeelle näin. Leini perkele! MARKUS. Ha, ha, ha, sinä riivattu!
Oikeauskoinen saa kävellä siellä komeihin vaatteihin puettuna, syödä herkullisinta ruokaa, joita kauneimmat neitoset, mustasilmäiset hourit, tarjoilevat sekä seurustella muinaisajan viisaiden kanssa ja nauttia Jumalan näkemistä. Helvetissä on niin kuin taivaassakin seitsemän asuinkertaa.
Kenties on siinä tuoksu aattehen, kuin vuokossa, vain alla hankien. puhjeten äkkiä puhumaan. Langennut Adam! Kotikaipuu vakaa sinulle Edenin soi aidan takaa! Sa hourit! loukkaantuneena FALKILLE, seisomaan nousten. Osoita ei ystävyyttä se, että riitaa jälleen haastatte; epäillä Lindin onnea miks syyttä Se varma on! Muut sit' ei epäile.
KERTTU: Johan Wilhelm! Etkö sinä näe häntä. Hän seisoo meidän välillämme. GRANSKOG: Sinä hourit. Katso ylös, ei täällä ole mitään. KERTTU: Se oli siis hänen varjonsa. Minä näin hänet niin selvään, Viktor: kumpi meistä on hänet murhannut? GRANSKOG: Murhannut? KERTTU: Kun hän ei saa kuolemassakaan rauhaa. Kumpi meistä on tehnyt hänet hulluksi? GRANSKOG: Ei kumpikaan. KERTTU: Se oli siis totta?
"Muut olisin tappanut. "Vaikea on olla häntä vihaamatta." "Sinä hourit", sanoi Valeria. "Kuuntelin puheesi loppuun saakka vain sanoakseni sinulle totuuden. "En olisi tullut omaksesi, vaikka en olisi koskaan nähnyt Totilaa." "Miksi", kysyi Ahalla ärtyneenä. "Siksi, ettemme sovi toisillemme. "Siksi, että kaikki se, mikä vetää minua Totilaan, erottaa minut sinusta." "Sinä erehdyt.
Tulen jumalankieltäjäks, pelkään ... juon itseni järjiltäin. Kammottaa, kun mieleen johtuu elämän ja kuolon kummat! Etsiessäs kaiken summat, tuskissas sa kiemuroit. Allah, Allah, kaikki voit! Jumala on meillä ratki, mitä lausut, kirjoitatki, mietit, hourit, ongelmoit! Maat loit, Allah, taivahatki, elon loit ja kuolon kummat, loit nää epäilykset tummat : oman itses, Allah, loit!
Hän katseli, katseli noitaa, luullen puolittain, että joku henki oli pukeutunut tämän hahmoon ja tullut häntä pilkkaamaan. "Kuinka?" kysyi Nevalainen. "Sinäkö hourit vai minä?" "Ei kumpikaan", vakuutti noita. "Varmasti jompikumpi, ja luulenpa melkein, että sinun järkesi on taistelun hyörinästä ja saamastasi kolauksesta vähän seonnut", arveli Sipo.
Sinun tulee auttaa minua ottamassa alas hänen ruumiinsa, kuiskasi Anna, laskien kätensä hänen käsivarsilleen; se sinun täytyy tehdä, Bruno! Minä!... Mitä sinä tarkoitat? Sinun tulee auttaa minua, saadakseni hänen ruumiinsa mukanani olevaan arkkuun. Sinä hourit! Me kaivamme yhdessä haudan, jonne hänet laskemme, jatkoi Anna, nojautuen lähemmäs Brunoa ja kädellään hyväillen hänen tummaa poskeaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät