Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Ilpo, joka oli ollut porstuassa väittelyä kuulemassa, jouduttautui kertomaan kuulemiaan: Suorat sanoi sanat Panu ... voi miestä sitä, mitenkä hyvästi sanoi. Mitenkä sanoi? Näin sanoi: »Liikun väellä Väinämöisen, väellä kaiken kaikkivallan». Mainiostipa sanoi! Panu hymyili tyytyväisenä edellä kulkiessaan. Honkaan taittaa päänsä semmoinen pässi ... luulin kummemmaksikin.
Mikä hiljainen ja suuri onni onkaan huurtehisten puiden unelmoissa, aurinko kun talviaamun koissa katsoo metsän korkehimpaan honkaan! Autuaasti kaikki metsän henget herää, pakeneepi Hiisi vuorten lomaan. Niinkuin luottain onneen ikiomaan hymyy luonto kohti päivän terää. Vavahtaen syttyy metsän synkkä syvyys kirkkautehen talviaamun koiton.
Olinhan ollut junassa, joka huuti hätäänsä yhteentörmäyksen pelossa, ja olin huutanut mukana; olin varman häviön tunne rinnassani maannut laivan kannen alla, jota myrsky nakkeli kuin kaarnan kuorta kuohuvien karien keskessä; olin kokoon kyyristyneenä joka hetki odottanut, että ukkonen iskisi minuun, niinkuin se juuri oli iskenyt edessäni olevaan honkaan ja pirstonnut sen; enkä kuitenkaan ymmärtänyt, mitä oikea hätä on.
Nyt sitä vastaan: kotka oli ottanut asuntonsa suureen honkaan ja riukuhännän täytyi matkoihinsa. Tuostapa surua, tiettyä se! Hän visertää liirutteli jäähyväisvirret, mutta aivan hiljaa, jottei kotka sitä huomaisi. Onnellisemmasti ei käynyt muutamille varpusraukoillekaan tuolla pensastossa.
Hakkaa, Heikki, honkaan kolo; siinä säilytämme kirjan. Jumala siunatkoon herttuaa!" Oli kevät.
SYLVI. Ush, mikä jöröjaakko sinä olet. Kuule, Viktor, meidän täytyy lopettaa. Herra puoliskoni kirjoittaa päin honkaan meidän tähtemme. Tulethan sinä sitten tänne? Ihan tuossa tuokiossa?
Mutta varo, lapseni, ettei papurikko paiskaa päätäsi honkaan; se näyttää minusta vähän vauhkolta, vilkuttaa niin korviaan. Ole huoletta, isä, olen minä nähnyt vauhkompiakin. Niin niin, et ole vielä unohtanut Korsholman luona tapahtunutta ratsastustasi. Se nuori kreivi on nyt täällä. Hänen sanotaan olevan kihloissa neiti de Lynarin kanssa. Ester kalpeni. Se ei ole totta! huudahti hän.
Mutta kädet laskeutuivat äkkiä ja hän seisoi hetkisen neuvotonna. Hypähti sitte alas, tarttui kirveeseen, nousi jälleen rungolle ja katsoi kiinteästi tyttöön. Tyttö kulki hiljalleen suuntaansa. »Tuohon suureen honkaan saakka minä odotan, mutta ellei hän sitä ennen huomaa, niin kalkautan kirveelläni puunkylkeen.» Tyttö kulki suuntaansa kirves kohoutui... »Tprui Mansik...»
Päivän Sana
Muut Etsivät