Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Sen rämisevä ääni kuului hokevan: Ap-pel-si-na, Ap-pel-si-na! Hän kävi yhtä surumieliseksi kuin torni. Kuinka autiota voikin olla Lidon ijäti ylistetyllä rannalla! Pitkin Adriaa alkoi tuulen voima kiihtyä. Se viilsi syvän raon aurinkoa ympäröivään paksuun, puuromaiseen utuun.
Tulin taas Turusta kerran, Hämäläisen hurjan kuulin, Ukon vanhan Urjalasta Savon miehiä sanovan, Roimahousuiksi hokevan, Pitäjiksi pieksukengän. Niin' en virkkanut mitänä, Sanonut sanoa puolta, Otin muistoksi mukaani, Vasta annan vastauksen, Kun on vuosia kulunut, Jäänyt jo ajasta siitä Kyllä kaksin kymmeniä.
He näkyvät pitävän minua jonkunlaisena kauppa-tavarana, joka vanhenee ja sentähden on myytävä mitä pikemmin, sitä parempi; joka päivä kuulen heidän hokevan: jos sinä hylkäät tuon tarjouksen, niin sinä kadut sitä kaiken ikäsi. Väliin toivon todellakin, että löytyisi luostareita, joihin saisi vetäytyä pois maailmasta.
Nuoriso! kuului hän heille hokevan, nuorisoa minä rakastan ... nuoriso on kansa ... pitäkää te aatteen lippua yllä, niinkuin me aikoinamme olemme pitäneet! Mutta nuoriso oli laulutuulella, ja Anteron täytyi taas heitä johtaa. Laulettiin ja ryypättiin, toisia tuli ja toisia meni, mutta vähitellen alkoi kuulijakunta harveta.
Ja virkapas minulle nyt, Ramorny, millä keinoilla sinä sait Perth'in kaupungin Kaunottaren pois tuon lautapään härän, ylituomarin käsistä? Sillä Errol'in kreivi sanoi minulle, huhun hokevan, että tyttönen oli hänen turvansa alla". "Niinpä se olikin, armollinen prinssi, sillä aikomuksella, että hän sitten sieltä vietäisiin herttuattaren arvelinpa sanoa: rouva Margareeta Douglas'in turvan alle.
Kysyjä kumartuu silloin katsomaan tuohon haaveelliseen kuvastimeen, jossa hän todellakin näkee kuvautuvan semmoista, joka liikuttaa hänen mieltänsä; mutta kamala paholainen syöksee hänet silloin veteen ja kun kuolema sulkee hänet kylmään syliinsä, kuulee hukkuva sen iloisella, petollisella äänellä hokevan veden päälle kumartuvan puun oksalta, jolle se heti kiipee: Ah! Ah!
Saattaisipa alkumatkasta pitää, jos laukalla laskisi, myönnytteli Ville. Matti nosti tammalleen toisen kapallisen vettä, tällä kertaa vasemmalla kädellään. Pappilan pehtori se kanssa lähtee rautatielle kevätpuoleen, sanoi Ville. Sitä tuntui hokevan ... lähteneekö eli ei. Me lähdemme yhdessä ... pehtori pääsee tatsuunamieheksi, mutta minä lähden muuhun työhön. Mihinkä työhön se Ville?
Aina vain minä kuulen sen hokevan: 'Minä tein sen, minä tein sen. Ja sitä se hokee pitkin päivää. Ja kun ajattelen tytärtäni, niin en saata työskennellä.» Hänen vanhat silmänsä kostuivat jälleen, ja hänen oli ne kuivattava, ennenkuin hän saattoi jatkaa työtään. Minä kuulin piispan kompuroivan ylös portaita ja menin avaamaan hänelle ovea. Minkä näköinen hän olikaan!
Sillä miehellä oli rohkeutta, ei pelännyt itseään piruakaan iskemästä... Kuului askelia porstuasta, ja joku raotti ovea. Kuka siellä? Minä, vastasi Reidan ääni. Kuulkaahan, kuiskasi hän, nyt se on satimessa. Kuka? Panu on voudin saunassa ... tekee taikojaan ... sillä on sairas käsissään ... minä kuulin sen hokevan ja loitsivan ja näin ruumistaan vääntelevän ja käsillään huitovan...
"Ja mikä lie vielä koiratkin riivannut haukkumaan... Niin, kyllä minä olen kuullut, ett'ei se paikka tiellä ole puhdas". "Vaarnavitsatko?... Noiduttu mikä noiduttu! Kuuluvat ne siellä nähneen jo monastikin vanhaa isäntä vainajata. Semmoisessa sanovat kävelevän pitkäliepeisessä nutussa ja yhä vaan hokevan jotakin maasta. Kerran sattui Trofimitsh vaari näkemään hänet.
Päivän Sana
Muut Etsivät