Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
"Hiljaisesti, voisi melkein sanoa iloisesti", kuului palvelijan vastaus. "Minä kävin tänä aamuna varhain hänen asunnollansa kuulustelemassa sairaan tilaa ja silloin kertoi rouva Wagner itse minulle, miten Jumalalle otollinen ja tuskaton hänen miehensä loppu oli.
"Siihen yhtyi ääni, joka selvästi ja hiljaisesti lauloi: "Oo Jumalan karitsa, joka maailman synnit pois otat". "Kuten pilven hattara, joka täynnänsä taivaallista mehua, laskee alas kuivaan kuihtuneeseen maahan, niin laskeutuivat nuot pyhät säveleet alas kangistuneeseen sieluuni ja sulattivat sen hiiltynyttä mujua.
Seuraavana ehtoona oli Richard kotona ja luki Kristityn Vaellusta vaimollensa, ja Juhani sai olla kuuntelemassa; lapsen maata mentyä istuivat he vielä hetkisen, hiljaisesti ja vakaisesti keskustellen siitä ihmeellisestä kirjasta. "Jos tämä kirja on oikeassa", sanoi Richard, "ja niin luulenkin, niin olen minä sitä pahoilla silmillä katsellut.
Rakas äiti raukkani hankki, luullakseni, samaa päätä karata tätini päälle ja lyödä häntä. Tämä olisi helposti kukistanut hänet yhdellä kädellä, vaikka äitini olisi ollutkin paljon omaisempi semmoiseen kahakkaan, kuin hän sinä iltana oli. Mutta asia päättyi siihen, että äitini nousi tuoliltansa, istui alas taas hyvin hiljaisesti ja meni tainnoksiin.
Antero koetti kuitenkin voittaa itsensä ja alkoi hiljaisesti ja tyynesti kertoa, kuinka heräys oli hänessä tapahtunut kuin ihmeen kautta, kuinka valkeus oli hänelle välähtänyt, kuinka hän oli varmasti ja selvästi tuntenut Jumalan häntä kutsuneen, miten ennen oli turhaan etsinyt sisältöä elämälleen sitä löytämättä, mutta nyt saanut rauhan tunnossaan ja uuden tarkoituksen toimilleen.
Liikutetussa mieli-alassaan oli nuori mies pyökki-puun takana tahtonut rientää esille hänen luoksensa, mutta ehdotta pysyi hän kuitenkin paikallaan oli ikäänkuin tuosta hiljaisesti etenevästä neitseellisestä vartalosta olisi levinnyt valo, jota piti tunkeuvan, hämärän himollisuuden loitolla... Hän kääntyi rakennuksen kulmasta ja meni harjun vieressä olevaa lähdettä kohti, josta kristallikirkas vesi johdatettiin alkuperäisintä johtoa myöden ja valui kaivoammeesen.
Asetin sen varovasti paikoilleen, pyysin melkein anteeksi röyhkeyttäni, ja se antoi löi hiljaisesti ja kuin kuiskaten hyvää yötä. En ole elämässäni nukkunut niin rauhallista yötä kuin silloin. Kuuntelin sitä ennen uneen vaipumistani. Se käveli yhä edelleen yhtä varovasti ja löi tuntinsa unettavasti ja tyynnyttävästi kuin jokin etäinen kirkon kello.
"Hän on hyvä ja rehellinen poika", vastasi vaimo, tarkastellen kuvaa, joka riippui uunin päällä kukkuvan seinäkellon ja vahaisen Ristiinnaulitun rinnalla. "Niin, se on totta", sanoi mylläri tyhjentäen tina-haarikkonsa. "Siis, jospa tuo noin kävisikin, kuin luulet," sanoi vaimo hiljaisesti, "niin eihän tuo niin kauhea onnettomuus olisi.
Soinnahtivat äänet lempeämmät pääni päällä: Kaikki, minkä itse kykenet Hänestä aavistamaan. Siis vain muruja! huokasi henkeni hiljaisesti. Niin, mutta muruja kultaisia, kuiskivat korvaani taivas-äänet. Muruja niin kirkkaita ja häikäiseviä, että jokainen niistä jo riittää sinut loistollaan sokaisemaan. Jälleen sai kiivauden ja kärsimättömyyden henki vallan minussa.
"Sentähden lähetinkin sähkösanoman N:lle ja pyysin hänen heti tulemaan tänne." "Mutta minä en luota häneen", sanoi Helena hyvin hiljaa. Lääkäri kääntyi äkisti vaimoonsa päin. "Vai et luota häneen!" sanoi hän. "Ja miksi et, jos saan kysyä?" "Koska hän on kuuluisa", vastasi rouva hiljaisesti. Lääkäri katsoi häneen, kuin olisi luullut vaimonsa ei olevan täydessä järjessään.
Päivän Sana
Muut Etsivät