Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
New-Yorkin ja koko maan asukkaat rupesivat jo arvelemaan, että näiden äänettömien auttajiemme apu oli katoamaisillaan. Joka päivä saatetaan nähdä, kuinka useita kotoeläimiä ja varsinkin ihmisille niin ylen tärkeätä hevoista kohdellaan semmoisella tavalla, jota ei omistaja milloinkaan käytä tunnotonta ja elotonta omaisuuttansa kohtaan.
Tämä talo on kartanoineen, peltoineen, niittyineen ja metsineen nyt toisenlaisessa kunnossa kuin silloin oli, kun sen sain. Silloin voitiin tällä paikalla pitää ainoastaan 6 tahi 7 lehmää, nyt on meillä 15 lypsävää ja 4 hiehoa. Ennen oli kaksi hevoista, nyt on meillä niitä neljä ja viides varsa aina kasvamassa myötäväksi. Minun mielestäni on tämä talo nyt 12,000 markan arvoinen.
Mutta tuossa tien vieressä oli salakapakka, jossa hän niin monta kertaa oli mellastanut. "Jumala auttakoon minua sen sivu!" Mutta sieltä kuului ääniä. Hän seisautti hevoista ja kuunteli... Ankara sisällinen taistelu... Sieltä kuuluu tuttuja ääniä. Hän tarttuu ohjaksiin ja ... oi ... hän kääntää kapakkaan!
(Kosiomiehen puoli.) Vuotas mie sanon sanasen, Virkan vierin sulholleni: Sulhokainen nuorukainen, Elä neitoa ihastu, Elä neion vaattehia; Elä ensi-illallasi, Tok' ei vielä toisellana! Kiitä huomenna hevoista, Vuonna toissa morsianta, Kolmanna kotivävyä, Itsiäsi et ikänä! Moni on neito naitaissa, Orpana otettaissa, Portto poisajettaessa, Luosku luovuteltaessa. Moni on kaakku kaunis päältä, Kovin kuorelta siliä, Vaan on sirkkoja sisässä, Akanoita alla kuoren. Mont' on kantoa kas'ella, Kaikk' ei koivun kantoloita;
Kuusi-kymmentä, kaikellaisilla ruoka-varoilla varustettua vaunua ja kolme-sataa hevoista seurasi kuningasta matkalla, niin että hän kunnialla kylläkin lähti Turkista. Turkkilaiset matkustivat, kunnioituksesta kuningasta kohtaan ja ett'eivät he väsyttäisi häntä, ainoastaan lyhviä päivä-matkoja.
Uoti kärsii sen sentään, ehkä hänkin on jo näyttänyt merkin jättivoimasta. Kerran, kun tuli sepälle kyläksi, löysi hän siellä yhden talonpojan, kauppailevan hevoista. Kehuakseen tavaraansa, sanoi talonpoika: 'Elukka on oivallinen; se kestää siinä kuin kolme muuta hevoista! "'Ohhoh! huusi Uoti niin ankarin äänin, että talonpoika peräytyi ja oli vähillä langeta lysyyn.
Edessämme oli, nimittäin, vanha, matala muuri, jota ei prinssi ollut huomannut, koska se oli melkein lumen peitossa. Kuitenkin ruoskitsi hän ja kehoitti hevoista eteen-päin, mutta hevoinen oli viisaampi, kuin ajaja, eikä tahtonut mennä muurin yli.
Hän oli kuullut muilta juteltavan, kuinka isällä oli neljätoista hevoista, ja nyt luki hän jälleen samaa lukua: isästä ja taas kertoi hän kysymyksen: "Sanokaatte mitä tietä hän tulee?" Hiljaa vastasi äite: "Sinä et saa yhdellenkään ihmiselle sanaakaan hiiskua siitä, että isä tänäin tulee. Anna kättä minulle! kuules nyt, et kenellenkään!"
Ei minulla ole kahta tuhatta riksiä enempää velkaa talostani, ja jos tänä vuonna saan yhtä paljon perunoita kuin viimeis-vuonakin, saatan paloviinaa sen rahan edestä myydä. Muutoin taidan talossani ruokkia neljäkymmentä nautaa ja kuusi hevoista, pientä karjaa mainitsemattani, jota en tässä tilassa katso tarpeelliseksi. Setäni tietää totta puhuneeni."
"Ah te, nuori herra! Onpa hupaista nähdä teitä niin terveenä ja raittiina nyt. Ja todellakin, ilmakin tänä iltana muistuttaa tunturi-pyryä." "Ei auta minkälainen ilma on, kun vihdoinkin on toivoa monen vuoden perästä saada nähdä omaisiansa, ja lisäksi vielä jouluaattona." "Hm," sanoi Mauno, "tosin minäkin aivon tinkiä itselleni hevoista täältä, mutta kun ei keskievaria ole, käy matka vitkalleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät