Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Huuda, perkele, hän sanoi ja heristi nyrkkiään Jaanan silmien edessä. Tokko sinä olet kirjoissakaan? On minulla kirjat. Mutta suinissa sinä et ole ollut? Mars! Jaana teki vastustusta. Konstaapeli tuuppi häntä niskaan ja koetti pakottaa häntä edellään kulkemaan. Jaana pillahti itkuun. Mitä te tahdotte minusta? hän nyyhkytti. Suu poikki! sanoi konstaapeli. Portille keräytyi väkeä.
»Muistatko sinä, kuoma, kuinka monta jalkaa sillä on», kysyi Lispetta Marilta, »kaksiko vai neljä?» »Kaksi, kaksi! Näinhän minä, kuinka se istui puussa kuni ihminen ja heristi meille kulakkaa.» »Voi hyvät ystävät!» alkoi nyt eräs vanha Pulkkalan eukko, joka tähän asti totisena ääneti oli kuunnellut. »Ei se sitten ole hyvä elävä.» »Kuinka niin?» kysyttiin. »Onko se karvainen?» kysyi hän vielä.
Melu ja parkuminen jatkui katusola oli autio, välinpitämätön. Silloin suomalaista taiteilijaa väsytti, tuskastutti, inhotti hän oli kerrassaan tyytymätön itseensä. Hän riensi kortteeriinsa. Hänen emäntänsä oli juuri noussut makuulta ja avannut talon oven ja akkunat aamun loistolle ja päivän aherrukselle. Hän heristi pullealla sormella vuokralaiselleen ja hymyili.
Kuin peto nousi hän nyt isänsä kunnian ja samalla koko Jäppis-suvun kunnian puolesta, sillä se nimi oli, kuten myöhemmin huomaamme, tullut isälle erehdyksessä ja oli suvun ainainen kiusan kappale. Vihaisesti väänsi Manasse jo silmää ja kun Mooses vielä lisäksi heristi kepillä, syöksyi hän sen niskaan ja alkoi murikoida. Oikeastaan toiset katselivat tätä tappelua alussa syrjästä.
No niin, pikku neiti, sanoi rovasti, sen minä vaan sanon sinulle, että jos sinun pikku sydämmesi kerran kiintyy johonkin ystävään ja ehkä onkin jo kiintynyt, mitä? mitä? Rovasti hymyili veitikkamaisesti ja heristi pää kallella etusormeansa. Helena vavahti. Sana vielä, ja ollaan siinä kaikkein kauheimmassa, jota Helena sekä tahtoi tietää että kammosi.
»Murhapolttajat!» huusi hän ja heristi toistamiseen nyrkkiään vihollistensa koteja kohden. Vihollistensa? Niin, hän tunsi sen äkkiä leimahtavan mielessään päivänselväksi. Hänen isänsä viholliset olivat hänenkin vihollisiaan.
"Hyi, kuinka häijy hän on", sanoi hän, "oikea venäläinen; kaikki venäläiset ovat häijyjä. Nyt hän menee tiehensä. Hyi! Eilen lupasi hän minulle viisi ruplaa, tänään hänellä ei ole mitään minulle antaa, ja nyt hän menee tiehensä". "Minulla ei ole rahoja muassani", mumisi luutnantti, jo oven kynnyksellä. "Hyvästi". Emilia seurasi häntä silmillään ja heristi häntä sormellaan.
Syyttömän viette, viattoman otatte. Voi maailman pahuutta! Vihamiehet ovat väärin kannelleet, vainomiehet väärin todistaneet.» »Syyttömiä me olemme. Lainpalvelioita olemme. Käskyä täytämme», selitti pitkä mies ja pani käsiraudat isän käsiin. »Väärin teette!» huusi Mataran muori ja heristi nyrkkiään. »Katua saatte, katkerasti katua!»
Eräs sotamies nosti miekkansa ja heristi sillä leikatakseen yhdellä woimallisella iskulla karkulaismiehen ja naisen yhteen puristuneet päät, kun wieressä seisowa hämmästynyt sotaherra pikaisesti tarttui sotamiehen miekkaan ja seisautti uhkaawan siwalluksen. Nuoren naisen silmät oliwat käännetyt sotaherraa kohti. "Ilkka!" huusi hän niin, että kaikki ympärillä olijat sen kuuliwat.
Ensimäisessä tunteenpuuskassaan kohotti hän nyrkkinsä ja heristi sitä kohden kylää, joka kuten ihana harhakuva lepäsi valkoisine lelutaloineen ja viheriäpensaisine puutarhoineen, rauhallisina kiemurtelevine savupatsaineen ja siintävinä välkkyvine kirkontorneineen mitä heleimmässä aamutyyneydessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät