Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Ja vaikka hän tiesi sen vielä vaikeammaksi, oli se kuitenkin tulevaisuuden asia, ja siksi tuntui helpommalta. Koko päivänä hän ei ollut lähestynyt Hannaa, ja kuitenkin kaukaa hallinnut tätä vielä suuremmalla voimalla kuin edellisenä päivänä. Illalla, kun he kaikki olivat puutarhassa ja Hanna seisoi erillään, hän vihdoin lähestyi. Nyt oli tullut ratkaiseva hetki.
Oi, miten on kauheata, kun täytyy näin nuorena kuolla, ja vielä tällä tavalla! huokasin itsekseni. Huh! Koko ruumiini vapisi; en hirvennyt ajatellakaan, mitä tapahtuva oli! Mutta ajatellessani kauheata tilaamme, tuntui minusta helpommalta itse käydä uhriksi, kuin ryhtyä tuohon kauhistavaan hätäkeinoon. Hartaasti rukoiltuani sain vihdoin lohdutusta sielulleni ja luulin voivani tyytyä kohtalooni.
Jos hän olisi ollut laiska, ilkeä, juoppo tai miten tahansa virheellinen, niin olisi tuntunut paljoa helpommalta hän olisi silloin tavallaan kohtalonsa ansainnut. Niin kului päivä päivän perään Keskitalon voimatta koskaan päättää: tänään se on tapahtuva! Silloin sattui aivan mitätön tapaus, joka katkaisi kaikki aprikoimiset.
Näiden keskustelujen aikana oli jo yö tullut, ja tupa olisi ollut pimeä, ellei kirkas kuutamo olisi sitä pienten ruutujen kautta himmeästi valaissut. Kiistan tuimuudessa ei kumpikaan ollut tätä huomannut; olihan se heille kylliksi että näkivät toisensa. Mutta kun tyynnyttiin, tuntui kaikki helpommalta, ja nyt huomattiin että päivä oli mennyt ja että paras oli erota.
Kun hiilet vähittäin mustuivat, lähestyi Herttuatar Tinyä vielä likemmäksi ja keskeytti monta tuntia pitkän vaitiolon. "Tiny, osaatko rukoilla?" "En", sanoi Tiny suorasti. Herttuattaresta tuntui helpommalta, hän ei itsekään tiennyt miksi; hän laski päänsä Tinyn olalle eikä enää virkkanut mitään.
Ja sitten oli niillä nuo pitkät kataloonilaiset puukot... Vaan hän tunnusteli tuppea, joka hänellä oli mekon alla hänelläpä oli Aa-vuonon puukko, ja se oli hänen isänsä oma! Tuntui helpommalta, kun perämies Lind tuli rantaan; hän oli veitikkamaisella tuulella ja hyräili!... "Hyvää iltaa Rejer!" Niin reipas ja merimiesmäinen hän oli!
Sitte tuntui hänestä paljon helpommalta; se tukahuttava tunne, joka rinnassa oli ollut suljettuna, suli ja haihtui, hän hengitti jälleen vapaammin ja voi taaskin ajatella selvemmin. Puolenpäivän rinnassa meni hän ylös tupaansa, pani risuja lieteen ja teki tulen, keittääkseen perunoita päivälliseksi. Jonson ei ollut kotona, ja ruoanaika kului eikä häntä vieläkään kuulunut.
Melissan kasvot olivat vaaleat, mutta hänen käytöksensä oli levollisempi; hänen silmänsä näyttivät ilmoittavan, että joku kauan aavistettu tapaus nyt viimein olikin tapahtunut ja että nyt melkein tuntui helpommalta siltä se kumminkin opettajasta näytti. Rotkon seiniä tukivat lahoovat pöngöt.
Henrik tahtoi lähteä ennenkuin Uuno tulee, mutta tämä juuri oli vaikeata, ja kun hän tutki itseltänsä, miksi se oli vaikeata, pääsi hän selville, että hänestä tuntui niinkuin hän silloin ratkaisevasti luopuisi Hannasta ja antaisi hänet Uunolle. Heti kun hän tämän asian ymmärsi, päätti hän matkustaa ennen Uunon tuloa, mutta helpommalta ei se siltä tuntunut.
Ulkona raittiissa ilmassa tuntui kyllä vähän helpommalta, vaan muiden sairastensa luona ei hän enää jaksanut käydä sinä päivänä. Iltapäivällä noudatti hän luoksensa kaupungin paraimman lääkärin ja tämän toimittama pitkällinen tutkimus vaan vahvisti hänen omat epäilyksensä hänellä oli jo kauan ollut vika sydämmessä, mutta viime vuonna oli tauti paljon edistynyt ja muuttunut vaikeampiluontoiseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät