Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Vihdoin hän Herra Kappalaisen kanssa suostui millä neuvolla vaivaisten hoito parahiten taitaisi autettaa. Sitten hän kutsui kokoon kylän kunniallisimmat miehet, neuvotteli heidänkin kanssa asiasta ja kuulteli mitä heillä oli siihen sanomista. Sen jälkeen taas yksi ja toinen asian haara oikastiin ja paranettiin. MIT
Soitto oli lakannut, ihmiset poistuneet ulkoa ja ainoastaan osa heistä jäänyt sisäravintolaan toiselle puolelle bufettihuonetta. Se näytti olevan samanlainen seurue kuin toisellakin puolen: muutamia nuoria vastatulleita ylioppilaita ja joukko vanhempia. Heidänkin pöydissään oli yhdenlainen elämä ja ilonpito. Kun oli syöty, tuli kahvin ja liköörin vuoro, jota tarjosi Kalle.
"Haukottelija" oli hämmästyttänyt heitä esiintymällä kavalieerinä rouvasväen seassa lattialla ja oli äkkiä muuttunut jalopeuraksi heidänkin mielestään... Että hän kävi hakkaamassa puita kanunamiehellä voidakseen suorittaa tutkintonsa, siitä kuiskattiin nyt hauskuutena, vaikka se sitä ennen korkeintaan oli herättänyt epäiltävää huomiota niissä muutamissa, jotka siitä tiesivät... Nyt näkivät kaikki niinkuin yksi mies, että hänessä oli miestä!
Kun ottaisivat meidätkin siihen yhteen iloonsa... Vaan ottaakos ne... Mennään pyrkimään joukkoon, ehdotteli äskeinen kisälli. Rahallaanhan sinne päässee. Vaan jos ottavat ilman, niin sanotaan, että me huudetaan heidänkin edestään... Ei ne herrat huutamisessa apumiestä tarvitse... Jos kohta kaikessa muussa... Ei pidä pilkata herroja ... herrain pitää antaa ilojaan pitää niinkuin muidenkin...
Mutta sitten? Mutta ahtaina aikoina, kuten nyt? Silloin tuli välttämätön katastrofi. Eivätkä naineet ihmiset olleet tässä suhteessa sen onnellisemmassa asemassa. Useimpien heidänkin oli jo säätynsä ja virka-arvonsa vuoksi pakko elää yli varojensa, oli jo kauan ollut pakko elää niin.
"Nuo nyt owat saaneet päähänsä sen hullutuksen, että heidänkin pitäisi muka saada noita turhia wesiä ja marjoja, joita toiset tuhmat ostawat kalliilla hinnalla! Ei se ole muuta mitään kuin rahan onki, jolla yksinkertaisilta riistetään rahat pois; ei pidä heille antaa niitä, ne maksawat niin paljon", sanoi Saita wanhemmalle waimolle.
Vai ei näyttänyt. Tokkopa lienee minkäänlaista, vaikka kuului se isänsä kehahtaneen, että kirjoittaa se vielä heidänkin tyttö, ei vain Malilan. Huonoksi tuo itse vielä moitti, eikä näyttänyt, vaikka minä lupasin neuvoa. Vieläpä heitä neuvomaan, neuvokoot itse jos osaavat. Vaan ei toki nekään pojantolkerot kuulu tietävän mitään, ukko itse vähäsen.
Ja samoin kuin vaimomme ja tyttäremme ovat sievästi ja aistikkaasti pukeutuneet, tunnemme sen ja nautimme siitä kenties enemmän kuin aavistammekaan. Entäpä miesten, isä, virkkoi Jenny, luullakseni pitäisi heidänkin yhtä hyvin kuin naisten koettaa huoltaa ulkonaisesta olennostaan avioliitossakin.
Puhumattakaan siitä syntisestä ja kevytmielisestä elämästä, mitä he viettävät, olisi edes joskus pitänyt heidänkin mieleensä välähtää ajatus, että juuri heidän tehdasrakennuksensa, sulkunsa ja laitoksensa koskissa estävät veden luonnollista kulkua. Tavallisena aikana se kyllä valuu, mutta tulvan ollessa tulee hätä.
Niin, hän oli todellakin ollut oikeassa, hän oli elämän lapsipuoli!... Hän ajatteli pikku tyttöjään, joita hän tahtoi suojella niin, ettei pahan varjokaan heihin koskisi ... jos hekin joutuisivat maailman tallattaviksi, jos heitäkin kohtaisivat kiusaukset, jos heidänkin täytyisi tuntea yksinäisyyttä, kuten Julian... Silloin oli hän äkkiä kuulevinaan kuiskauksen puutarhasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät