Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025


Käy mukaan, minulla on täällä muutamia hyviä tovereita. Antti seurasi Mattia. Kävellessään kadulla sattui hän vilkaisemaan uutta nuttuansa, ja pettivätkö silmänsä, vai oliko kaikki noiduttu uusi, harmaa nuttu oli muuttunut aivan kirjavaksi. Sade oli sen kostuttanut, juutalaisen maali oli liuvennut ja hänen päällään oli nyt vanha, kulunut, maalilla tahrailtu takki.

No lapsi kulta, tuleppas nyt aamiaiselle, kyllä sinun jo nälkä on, sanoi Eriika, joka pelkäsi pojan nälissään olevan, kun hän ei heti päässyt ruokapöydän ääreen. Joju oli nyt tutustunut joka huoneeseen ja jokaiseen henkilöön ja saavuttanut heidän suosionsa. Yksi ainoa olento löytyi kuitenkin, joka ei vielä ollut hänen näköpiiriinsä tullut, ja se oli Eriika neidin vanha, rakas, harmaa Mikko kissa.

Vain lakki vaaleakiharaisessa päässä ja lyhyt harmaa takki olisipa hän kehoittanut Johan Henrikiä tai Alfia menemään sillä tavoin puettuna vieraisille!... Jakob oli alkanut pitää tuosta pojasta. Elisabet olisi totisesti voinut valita huonomman.

Tuo kummallinen mies oli jo tullut rannalle, asettautui ruuheen ja puhui muutamia käsittämättömiä sanoja sekä viittasi suoraan järven toiselle puolelle, jossa ukon pieni harmaa tupa siinsi koivumetsiköstä.

Hänellä oli lyhyt, harmaa, isonappinen takki, mustat housut, jotka ulottuivat polvien yli ja olivat niihin pitkillä nauhoilla sidottuna, mustat pumpulisukat ja jotenkin jykeät, leveillä tinasoljilla koristetut kengät. Ympyriäinen kampa, sellainen kuin maaväellä on tapana pitää, oli hänen sileässä tukassaan, joka pitkissä suortuvissa valui alas takin kaulukselle.

KATSOJA. Näät sinä, tuosta kehästä ajaa hevosella ja reellä. MIES. Hevosella ja reellä, ken? ja sekö teillä on odoteltavanaki? KATSOJA. Ei vaan se, naapuri, mutta vielä kummempiaki. MIES. Hahaha! mikä veiari teille sitä on kuvaillut? TOINEN KATSOJA. Veiari? Naapuri, se oli herra ja rouva ja niillä oli ulkomaan eläviä. MIES. Herra ja rouva ja pärevakkoja reessä ja harmaa hevoinen?

Sillä minä tunnen teidät te nostatte minut sieltä ylös jälleen autatte ojasta ja ohjaatte minua elämäni suurissa syyspimeissä, ollen tielläni tuikkivina majakkoina. Tasainen ei tosin ole valonne, mutta sitä vaihtelevampi ja lämpimämpi. Jos sammuisitte, olisi lieteni kylmä ja harmaa pakkanen minua puistattaisi.

Jokunen valon loiste heijaili hiljaisena vavistuksena, heijastuksena tuolla kaukana veden pinnalla; se kalpeni kapenemistaan ja katosi. Raskas kuni plyijy, harmaa miten ikukallio, yhdeksän viikon pituinen hämärä levittäytyi Finmarkenin ylitse.

Puutarhasta alempana aukeni pappilan vihanta viljapelto, jonka alla harmaa joki kiiruhti yhtymistänsä läheiseen valtavirtaan. Kautta kankaan yläosan, kivenheitolla pappilasta, kulki pohjasta etelään maantie ohi kanttorin puustellin ja pappilan torppien, sivu vanhan puukirkon ja kirkkomaan alas kirkonkylään.

Avara on tuo kuikan pelto tuossa edessämme, sanoi Auno, teki pienen voileivän matkallaan syötäväksi ja lähti saunaa laittamaan lämmitä. Kohta rupesikin saunan ovesta tupruamaan sakea harmaa savu, minkä seasta Auno syöksähti ulos ja meni navettaan hoitamaan lehmiä. Iltasella oli järvi aivan tyyni.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät