Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Kaikki on oleva mahdollista, hän toteuttaa sen! Maat alkavat näyttää tutuilta. Edessä on harju, jonka hän on ennen nähnyt. Hän ei luule olevansa näin likellä, mutta seisookin jo rovastin suoviljelyksen laidassa. Tuossa tuokiossa hän on oleva perillä. Hän on harjun juurella, josta polku alkaa nousta. Tuolla ne seisoivat ja huiskuttivat hänelle hyvästiksi!
Seuraavana aamuna, joka oli Mikonpäivä, pukeutui hän hienoihin vaatteisin, pani todistuksensa taskuun ja meni Anttilaan. Harjun Martti ja Niku olivat jo siellä, viulu oli viritetty morsiusmarssia varten ja kaikki odottivat jotakin oikein hauskaa, kun Tikka soitettaisiin ulos tuvasta pitkillä, pilkallisilla rukkasilla.
Ja sitten hän pari tuntia käveltyä pysähtyi harjun rinteelle. "Kuuletteko mitään?" "Kuuluu kosken pauhua!" "Sittenpä olemme pian perillä." Niin asia olikin. Pekka oli löytänyt saman paikan, missä hän Antin kanssa oli noussut maihin Ruotsin rannikolle, ja todistukseksi siitä hän näytti honkaa, jonka kylkeen oli kaiverrettu puumerkki Y. "Onpa sinulla hyvä muisti!" virkkoi ukko.
Emäntä ei sanonut tietävänsä eikä tahtonutkaan tietää mitään, sanoi vaan että miehet ne sellaisista asioista tietävät, ja kääntyi lähteäkseen huoneesta, mutta pyörähti takaisin ja sanoi: "Luulisin että Harjun äijä, se mustapartainen, juutalaisen näköinen äijä niistä parhaiten tietäisi.
Kylä näyttää, ikäänkuin kihisevän huiskin haiskin rakennetuista taloista ja mökeistä, joita viimeksimainituita nähtävästi on monta vertaa enemmän kuin edellisiä. Harjusta pohjoiseen päin näkyy etäällä siintäviä korkeita vaaroja, saaria, salmia, kellertäviä viljavainioita, muutamia muhkeita taloja ja nuorta, tummanvihreätä kuusikkometsää. Harjun etelävierre on loivempi.
Tuo röykkiö oli enemmän harjun kuin pyramidin näköinen ja päättyi kaiken sekasotkuisen epäjärjestyksensä ohessa miltei säännölliseen kupuun, joka oli melkein kumotun kaukalon kaltainen.
Aurinko kiipesi hiljalleen harjun rinnettä ylös, hypähti sinne päästyään yhdellä askeleella kedon poikki ja kurkisti ikkunasta sisään. Tyttö kohotti katsettaan. Aurinko katsoi tyttöä suoraan silmiin. Tyttö kavahti.
Rovasti seisoi ojassa ja sai Anteronkin sinne hyppäämään. Se on kuin tunkion pohjaa! Ja semmoisia soita on Suomessa yhtä paljon kuin järviä! Pappa hoi! huudettiin ylhäältä harjun rinteeltä. Hoi! hoi! Saadaanko kaataa tämä petäjä? Mikä petäjä? Ei! ei! Vai se pienempi! Kaatakaa vain! Mennään tästä kautta!
Korkean Ampialan harjun rinteellä oli tähän aikaan talonpoikaistalon raunioita, jonka asujamet olivat jo ammoin paenneet sodan jaloista ja jonka poltetut kartanot ja hävitetyt viljelykset olivat yhtenä niistä tuhansista todistuksista, jotka puhuivat ajan kauhuista ja suruista.
Iskien sukset jalkaansa lähti hän latua myöten hiihtämään ja tapasi miehet harjun rinteellä, jonne Panu oli käskenyt heidän mennä edeltäpäin häntä odottamaan, sill'aikaa kun hän vielä vähän voudin kanssa asioisi. Ei kukaan heistä ollut kirkossa ollut, eivätkä he näkyneet tietävän, mitä siellä oli tapahtunut. Ei Joukokaan käynyt siitä kertomaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät