Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Sitte laskeusi hän kyykylleen lattialle ja siinä asemassa rupesi hyppimään kummallisia hyppyjä sekä koukkuja, joita tehdessään hän kulki ympäri lattiaa, samassa harakan lailla räkättäen. "Fabiani on tänään oikein iloisella tuulella, mutta hänellä onkin, luulen mä, rahan ansiota", sanoi talon isäntä nauraen.
Eihän silloin vielä ollut kansakouluakaan meidän pitäjässä. Lähtiessään Kakolaan osasi hän tuskin harakan sorkkia piirtää. Kakolassa hän on oppinsa saanut. Eipä ollut sisältönsä suhteen pitkä, mutta sitä hauskempi. Arvaappas, Ainaseni, mitä hän kirjoittaa! Arvaa jotakin oikein ilahuttavaa.
Tämä on hänelle vain vähäpätöinen idylli korkeitten kinosten keskeltä. On vain pieni tapaus keltanokka-ylioppilaan ajoilta, pieni kädenpuristus, jonka muistaa korkeintaan silloin kun kuulee harakan nauravan, ja nauraa sille itsekin! »Mutta minä myös tahdon nauraa!» sanoi Esteri ääneen. Kun hän palasi neiti Smarinin kammariin, istahti hän keinutuoliin, äänettömänä, uhka mielessä.
Ainoastansa vanhan harakan nähtiin kirkontornissa lentelevän ja kun par'aikaa epäiltiin, oliko tuo sama harakka, jonka kylän pojat olivat tappaneet ja tunkiolle heittäneet, niin kuultiin kuinka se heikolla, karkealla äänellään rupesi kertomaan jokaisen salaisuuksia, pelkäämättä ja mieliä katsomatta solvaten miehiä ja vaimoja, nuoria ja vanhoja.
Olisihan minulla vähäisen. Viidennen luokan Alma Tapper nauroi kun selitin Lothin vaimosta. Neiti Kortman. Alma Tapper! Jassoo! Se on juuri tuon harakan kanssa kuin minä nyt tahdon tiliä tehdä. Voitte antaa hänelle tunnin istumista jos se herra pastoria tyydyttää? Neiti Forslund. Ei ole, ei ole. Neiti Kortman
Kun me tulimme yhdessä tuohon uuteen kotiimme, saatin minä waimoni suorastaan hänelle aiottuun huoneesen. 'Jumala minua armahtakoon! Tämmöisessäkö harakan pesässä minun pitää ruweta asumaan? sanoi Wendla huoneesen tultuansa. Tunnustaa täytyy, että tuo nuoren waimoni lause soi hywin pahalta korwissani, waikk'en silloin wielä tietänyt, että se oli alkusoitto tanssiin.
Kova onni satutti reen nurkkaan ja tanterella kierivät kohta sekä herra että ajaja. Heille avuksi joutui Mattikin ja ryhtyi katkennutta aisaa korjailtaessa lakki kourassa puheisin metsäherran kanssa. "Tämmöinen harakan pesähän tämä on meidänkin talo, niinkuin kunnian herra itse näette. Kyllä tähän tarvittaisiin pian apua, niinkuin kunnian herra itse näette, jos tässä aikoo elää.
Esa oli vaiti. Hän oli voitettu. Toinen yltyi; kehuakseen omia urotöitään lisäsi hän: Etkä ole harakan pesääkään särkenyt...! Etkä löytänyt pienen linnun pesää! Oton voitto oli täydellinen. Harmistuneena mietti Esa jotakin sen vastapainoksi ja luullen sen keksineensä kysyä tokasi hän voitonvarmalla äänellä, viime sanaa painostaen: Mutta oletkos sinä nähnyt telehvoonii?
Kuin vainukoira hän jälkeen lähti, ja harakan räkätystä seuraten tapasi Esterin vaipuneena rupaiseen mättäänkoloon.
Hän lupasi soutaa hiljaa ja rupesi itse selkäkenoon perälle. Mikäs nyt on pään takana? kysyi hän. Harakan vallit, sanoi kapteeni. Souda niin, käski Hinkki, mutta itse laskeutui retvanaan perätuhdolle, ummisti silmänsä ja oli kuorsaavinaan. Jonkun aikaa soudettuaan kapteeni huomasi, että Hinkki oli todella nukahtanut.
Päivän Sana
Muut Etsivät