United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vieras mies panee uudet suitset suuhun, sitoo ne jonkin reen perään, istuu itse rekeen, jonka edessä on suuri, pitkäkoipinen koni. Pekka koettaa pysähtyä ja panna vastaan, saa takaa iskun piiskasta, ja täytyy rientää perästä pää sojona. »Se oli iso, punanaamainen mies, ärhäkkä-ääninen, sen henki haisi toiselle kuin oman pojan. Kaksi päivää perässään juoksutti, mutta hyvästi yöpaikoissa hoiti.
Mutta aikojen kuluttua irtausin himostani, ja silloin haisi muitten polttama savu niin pahalta, että piti paeta siitä huoneesta, jossa alkoi olla näkymään asti. Silloin osasin arvostella, miten pahalle se maistaa siihen tottumattomalle ja miten pahaa olin tehnyt Marille hänen omassa huoneessaan. Lopuksi pari kuukautta oli vetäytynyt aikaa jälelle.
Mutta vanhempana muistuttaa se meille raamattumme sanoja mannasta, jota Israelin lapset kokosivat ja säilyttivät, ja jotka sanat ovat enemmän valaisevia kuin miellyttäviä, sillä ne kertovat, että manna: "haisi ja sikisi matoja". Tavallisella, hyvinkäytetyllä panimohiivalla saadaan parasta ja terveellisintä leipää.
Hän vertaili mielessään niitä säteitä, jotka välkkyivät hänen silmissään, niihin, jotka auringosta säteilevät, ja joita saa nähdä ainoastaan erityisissä tapauksissa. He olivat hetkisen ääneti. Katkonaisia sanoja muitten matkustavaisten puheesta kuului heidän paikalleen. Ylioppilas, joka haisi grogille ja huonolle tupakalle, näytteli ruotsalaiselle papille historiallisesti tunnettuja seutuja.
Ympärillä korkeat kaislikot... Ahdistava ja painostava seutu: jokaisessa niemessä herrashuvilain aitauksia ja puutarhoja. Joka paikassa vilisi soutelijoita, purjeita ja sakattavia moottoreita. Ja jälleen tuo vesi: tahmeaa ja paksua... Rannikolla aina kävelijöitä... Tuuli raisua ja repivää. Meri haisi kirpeältä... Nelmasta pahalta.
Keulassa makasi eräs vaimo, lapsi sylissään, ja rannalla makasi eräs Lappalainen nahkaturkissaan. Kauppias luuli heitä matkustajiksi, jotka matkan jälkeen olivat käyneet levolle ja ravisteli miestä saadakseen häntä hereille, mutta kauhistuksekseen huomasi hän nyt, että mies oli kuollut, ja tarkemmin katsottuaan näki hän, että mies oli mustansininen kasvoiltaan ja haisi jo vahvasti.
Päivällä, kun hän taaskin maistoi vettä, ei hän siitä enää raivostunut kaivon kannelle, mutta viskasi vain veden kaivolla töllistelevän vasikan niskaan ja ärähti: »Siinäkö töllistelet ja yniset, kuvatus!» Sitte lähti hän talliin. Siellä haisi koko talli rankilta, kun Kenonen oli sen kaatanut tallin lautapermantoon.
Huu, sulkekaa porstuan ovi, Juhl!... Huude on niin paksu, ett'ei se tahdo sulaakaan ... pakkanen ei koskaan ole niin purevaa muulloin kuin kuutamolla!" Hän kantoi ämmän toisen vasun ja odotti kynttelin tynkä kädessä, kunnes hän ehti sytyttää tulen pesään... Hän haisi vähän viinalta, niinkuin tavallista oli hänen tullessaan kotiin iltasilla.
Kuun kapea sakara kuumotti heikosti jäisen ikkunan syrjästä Nikkilän tupaan eikä muuta valaistusta ollut. Nikkilä sängyssään ja emäntä tuolilla siinä ääressä näyttivät haamuilta tässä kuulakkaassa valossa. Huone tuntui kylmälle ja haisi raa'an ilman ihve. Vieraan mieli kävi niin masennuksiin, että hän ei hyvää iltaa tahtonut kunnolla saada suustansa. »Kuinka täällä jaksetaan?» kysäsi hän sitten.
Sikiön ulosajajan rautapuikko teki tehtävänsä hiljaisuudessa, ja tuhansia elämänalkuja virtasi sieltä ulos yhdessä katuojan lian kanssa. Sillä aikaa kuin elämänalkujen virta kasvoi ja paisui kirkkaassa auringon valossa ja nesteet kuohuivat lakkaamatta, musersivat rouva Rochen pienet, luisevat kädet elämänsiemenet tuossa pimeässä hökkelissä, joka haisi rasvalta ja vereltä.