Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. lokakuuta 2025


Kun kertomusteni aineet owat useinkin niin ala=arwoisia kuin ne owat, saan minä yhdeltä ja toiselta kuulla mitä kummallisimpia kysymyksiä niiden tosiperäisyydestä. Ei ole pitkä aika siitä, kun eräs iso herra kysyi minulta: "Onko niissä teidän kertomuksissanne mitään perää?" "On; kuinkas muutoin? perähän niissä on", sanoin hänelle hämmästyksissäni.

Hämmästyksissäni en muuta neuvoa tiennyt kuin heitin hädässäni pois tohvelit, ne kiivaskulkuisten saappaani hillikkeet, ja yritin pakoon muutamalle saarelle, eikä sinne ollut mahdoton pääsö, koskapa oli rannan ja sen välissä muuan kari, jolle toisella jalallani saatoin astua.

Pari viikkoa senjälkeen tapasin minä eräänä päivänä Vilhelm Armfeltin, hänkin kreivi Masenin poika, tosin ensimäisestä avioliitosta. Hän näytti tavattoman riemastuneelta ja kysyi minulta: »Tahdotko tulla meille tänä iltanaMinä katselin hämmästyksissäni häntä, sillä aniharvoin olin minä heillä ollut. »Kiitos vain», vastasin minä, »mutta minut on jo muualle illaksi pyydetty.

"Mistä teillä on noin avullisia maltaita tämmöisenä aikana, kun olut on parasta laatua, mitä ikinä olen maistellut?" sanoin hämmästyksissäni. "Niitähän on nyt kosolta joka talossa, vaikkeivät ihmiset sitä huomaa.

Ah, se on tosi, minä olen ollut isäntämme luona. Hän suostui lopultakin vaikka ei ilman vaikeuksia siihen, että saamme kokonaan uuden katon. Oi, millainen se oli tuo Séguinin talo! Minä olin ihan hämmästyksissäni tultuani sieltä... Niin, kaiken tämän saat kuulla samalla kuin muutkin."

Mutta en voinut keltään saada tietää teistä mitään ja sentähden täytyy teidän itsenne kertoa minulle kaikki, kaikkine yksityisseikkoineen. Siis, mikä ihminen olette te? Nopeasti! Alkakaa, kertokaa historianne." "Historianiko?" huusin niinä hämmästyksissäni "kuka sanoi teille, että minulla on historia? Ei minulla ole mitään historiaa."

"Ei, ei ... älkää sitä tehkö, minä en nyt tarvitse", sanoi hän. "No miksi ette, eihän teillä liene niin lihavat ajat", sanoin melkein hämmästyksissäni. "Minä tulin juuri suoraan pappilasta tänne ja siellä minä sain taasenkin kylläkseni ruokaa. En minä nyt tarvitse. Mutta jos te tahdotte huomenna tai seuraavana päivänä antaa, niin se on aivan eri asia.

"Kuinka te näinä kovina ja hirmuisina aikoina olette henkenne säilyttäneet?" sanoin minä hämmästyksissäni. "Eipä meillä ole ollut hätäpäivää", sanoivat he iloisesti. "Kuinka se on ymmärrettävä, nyt kun koko maa taistelee nälkäkuoleman kanssa? Ovatko lapsenne kuolleet?" kyselin minä. "Ei ainoatakaan pään vahinkoa ole tullut. Kaikki ovat he terveinä ja vieläpä lihaviakin", sanoi mies iloisesti.

"Isäni ja minun täytyy kohta lähteä hänen luoksensa," minä sanoin. "Niin, lapseni, huomis-päivänä." Hän näytti minulle sitten jälkikirjoituksen Ewelynin kirjeessä, jonka hämmästyksissäni en tullut huomanneeksi, ja jossa meitä kehoitettiin lähettämään palvelia takaisin merta myöten, ottamaan hänen hevosensa ja viipymättä ratsastamaan Lontoosen.

Aamulla ylösnoustuani menin terwehtimään heitä. Kuinka hämmästyinkään, kun minä huomasin waimoni olewan kowin kipeänä. 'Herra siunatkoon! No mikä sinua waiwaa, Mari? sanoin minä hämmästyksissäni. 'Minä woin kowin pahoin ja päätäni särkee kipeästi; hoitakaa lasta, minä en woi', sanoi hän.

Päivän Sana

pilvilinnat

Muut Etsivät