Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Minä odotan täällä jotakin, ja kaksi miestä, jotka lavertelevat, ovat vähemmin epäluulon alaisia kuin yksi, joka kävelee. Olkaamme lavertelevinamme. No! entäs tuo virka? FIGARO. Teidän Excellensinne puolustus-sanaan katsoen antoi ministeri heti paikalla nimittää minut apteekipalvelijaksi. KREIVI. Armeijan hospitaleissako? FIGARO. Ei; Andalusian hevossiitos-laitoksissa. Soma alku!
BARTHOLO. Minä huolin viis noista argumenteistä. Minä käytän valtaani. KREIVI. Te olette kadottanut sen, väärinkäyttäessänne sitä. BARTHOLO. Neiti on holhon-alainen. FIGARO. Hän on äsken vapauttanut itsensä siitä. BARTHOLO. Kuka puhuttelee sinua, pää-lurjus? KREIVI. Neiti on jalo ja kaunis: minä olen korkea-arvoinen mies, nuori ja rikas; hän on minun vaimoni.
Nuoriso parka on niin onneton näihin aikoihin, että sillä vaan on tuo kauhea vaali: rakkaus ilman lepoa, taikka lepo ilman rakkautta. Lepo ilman rakkautta ... näyttää... FIGARO. Ah! sangen kuihtuvaiselta. Todellakin rakkaus ilman lepoa ilmestyy suuremmassa hempeydessä: ja mitä minuun tulee, jos minä olisin nainen... Se on tietty, että nuori tyttö ei voi estää kelpo miestä häntä kunnioittamasta.
FIGARO. Virka ei ollut huono, sillä kun minulla oli haavanhoidon ja apteekitavarain osasto, kaupitsin usein ihmisille hyviä hevoslääkkeitä. KREIVI. Jotka surmasivat kuninkaan alamaisia. FIGARO. Ah! ah! ei ole mitään yleis-lääkettä; mutta ne ovat välistä kuitenkin parantaneet Galitian, Katalonian ja Auvergnen miehiä. KREIVI. Minkätähden olet siis jättänyt tuon viran? FIGARO. Jättänyt?
FIGARO. Hänen kasvonsa ovat vallan muuttuneet. Menkää levolle. BARTHOLO. Kunniani kautta, hänellä on kauhea kuumetauti. Menkää levolle. ROSINA. Minkätähden olette lähtenyt ulos? Että minä menisin levolle! KAIKKI YHDESS
Mutta mitä sinä toimitat Sevillassa? Minä olin ennen aikaan puhunut sinun puolestasi, että saisit jonkun viran. FIGARO. Minä sain sen, armollinen herra, ja minun kiitollisuuteni... KREIVI. Puhuttele minua Lindor'iksi. Etkö valhepuvustani näe, että minä tahdon olla tuntematon? FIGARO. Minä menen tieheni. KREIVI. Ei suinkaan.
FIGARO. Herra, juhlaa ei ole joka päivä; mutta jokapäiväisiä huolia lukemattakaan, olette saattanut huomata, että kun siitä on ollut tarvis, minun intoni ei odota että käsketään... BARTHOLO. Teidän intonne ei odota!
Minulla ei ole aikaa uudestaan aloittaa tätä; mutta, kun annatte sen hänelle, sanokaa hänelle ... sanokaa hänelle selvästi... FIGARO. Ei ketään, neitini. ROSINA. Että se on pelkästä ystävyydestä kaikki, mitä minä teen. FIGARO. Se on ihan selvää. Rakkaudella tietysti on aivan toisenlainen menetystapa! ROSINA. Ainoasti pelkästä ystävyydestä, ymmärrättekö?
Te olisitte pikemmin suonut, että se olisi ollut herra Figaro? ROSINA. Se on minulle aivan yhden tekevää, sen vakuutan. BARTHOLO. Minä tahtoisin mielelläni tietää, mitä niin tärkeätä tuolla parturilla oli teille sanomista? ROSINA. Täytyykö puhua totta? Hän kertoi minulle Marceline'n tilasta, joka ei olekaan aivan hyvä, kuten hän sanoo. BARTHOLO. Kertoa teille!
Kun vaipuu pahan pelkoon, tuntee jo pelon pahan. Muutoin olen äsken vapauttanut teidät valvojistanne huomispäivään asti. ROSINA. Jos hän rakastaa minua, täytyy hänen osoittaa sitä siten, että hän pysyy aivan alallansa. FIGARO. Hoo! hyvä neiti! voivatko lepo ja rakkaus asua samassa sydämessä?
Päivän Sana
Muut Etsivät