Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Mutta kun hyvällä naisella on sydämensuru, niin hän menee pois hiljaisuudessa itkemään. Tapahtui minun nuorena ollessani, että Pietari Stålilla, joka seisoi lähinnä Flinta-vainajaa ruodussa, oli tapana sanoa vaimolleen: olisin voinut saada paremmankin kuin sinä, Kaarina, sillä hänen isänsä oli ollut kersantti, mutta Kaarina oli kotoisin Falkbyn torpasta.
Silloin oli Falkby ainoastaan varjo ruotsalaisen aatelismiehen maakartanosta, ja sen omistaja taisteli suurella uljuudella, mutta huonolla menestyksellä köyhyyden rasitusta vastaan. Mutta sittemmin oli Falkbyn kohtalo muuttunut paljon valoisammaksi.
Vallan samaan aikaan, kuin puolueet Tukholmassa kiivaimmin ampuivat toisiaan kultaisilla luodeilla, oli se kerrassaan odottamaton tapaus, josta puhutaan tämän kertomuksen alussa, synnyttänyt sanomatonta häiriötä Bertelsköldin kreivillisessä perheessä sen omistamalla Falkbyn tilalla Itä-Göötanmaalla.
Kreivi Bertelsköld tuli vakuutetuksi siitä, ettei yhtään verestä rattaanjälkeä johtanut Falkbyn kartanosta maantielle, lukuunottamatta niiden kärryjen jälkiä, joilla Paul ja hänen opettajansa olivat tulleet.
Aurinko oli sillä välin kohonnut ihanana ja majesteetillisena kuin satujen kuningatar metsän yli. Järvi välkkyi, metsä hohti, ihmisten kasvot loistivat ilosta. Tuli ihana aamu sumuisen yön jälkeen. Vähitellen heräsivät muutkin Falkbyn asukkaat, ja varhaisimpia oli itse kreivitär. Hän oli kuin hyvä haltiatar läsnä kaikkialla; hän muisti kaikkea ja kaikkia, paitsi itseään.
Kauniina kesäpäivänä, heti jälkeen puolenpäivän, istui Vera Bertelsköld opettajattarensa, neiti Sjöbladin kanssa, ruohosohvalla Falkbyn rannassa ja luki ääneen erästä opettavaista kirjaa.
Kello 8 aikana astui Larsson jäykkänä ja komeana Falkbyn saliin, jossa kreivitär otti hänet vastaan vankan aamiaispöydän ääressä. Ester oli varhemmin aamulla puhellut kauan isänsä kanssa kahdenkesken. Kreivitär ja Larsson tervehtivät toisiaan jonkinlaisella juhlallisuudella, virkkoivat jotakin yön levosta ja ilmasta ja istuivat sitten pöytään.
Kunnon itägöötalaiset olivat ilosta humauksissaan; he huusivat äänensä painuksiin, ja heidän hurraahuutoihinsa sekaantui suomalais-jättiläinen basso kuin jalopeuran karjunta. Tämä päivä oli vapaapäivä koko Falkbyn väelle, ja puistoon oli pitkille pöydille katettu muhkea juhla-ateria kaikelle kansalle.
Aterian päätyttyä astui Falkbyn kreivi vielä kerran ulos parvekkeelle ja sanoi tahtovansa puhua. Ystäväni, sanoi hän, minulla on vielä jotakin teille sanottavaa. Jumala on antanut minulle sen, jota joka miehen täytyy itselleen toivoa, on antanut hyvän vaimon. Hän on kansan lapsi eikä hän sitä häpeä, mutta minä pidän sitä kunniana.
Pilkallinen hymy katosi kreivi Bertelsköldin huulilta. Suo minulle anteeksi sanoi hän minulla ei nyt ole aikaa. Puhukaamme asiasta toiste, jos niin haluat. Kuinka suuri on ruunun saaminen Falkbyn tilalta?
Päivän Sana
Muut Etsivät