Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Etupään miehet pääsivät onnellisesti kosken alle... Kukaan ei pannut sitä onnettomuutta perämiehen syyksi. Parastansa oli Paloniemen Heikki koettanut, mutta raskas lautta ei totellut, sillä väkevä virta painoi Varsankalliota kohti. Ja ensi kertaa nyt semmoinen onnettomuus Heikillekin sattui.
Tällä aseella tavoitetaan aina hylkeen päätä. Tapahtui kerran että pyytäjä pisti tämän suureen hylkeesen eikä piste ollut kuolettavainen; mies istui veneessä ja hylje riensi uimaan kaikin voimin ja tahtoi vetää veneen etupään veden alle; miehellä oli täysi työ pidättää veneen vaipumasta, ennenkuin hylkeen veri oli vuotanut ja hän tullut voimattomaksi.
Sen ymmärsi Nuottaniemen Iisakkikin, mutta sittenkin jäi hänen mielensä pohjalle kummallinen epäluulo, jota hän ei saanut kitketyksi pois, mutta joka ajan kuluessa yhä vahvistui. Oliko Heikki tehnyt sillä kerralla kaikki, mitä olisi voinut tehdä? Etupään miehet vakuuttivat, ettei se ollut Heikin syytä. Kaikki miehet olivat soutaneet niin, että silmät tulta iskivät.
Nyt he olivat jo ihan likellä Puurnunleukaa... Hyvä Jumala, kuinka likellä! Näytti siltä, että etupää oli menossa suoraan leukaan, ainakin leuan puolinen nurkka... Jälkipään miehet näyttivät soutavan... etupään miehet peittyivät äkkiä Puurnunleuan vaahtoon. Vähään aikaan Hanna ei nähnyt yhtään miestä eikä lauttaa... Hän ymmärsi siitä, että etupää oli koskenut Puurnunleukaan...
Jälkimäinen lautta ei ehtinytkään kääntyä niin nopeasti virtaan, sillä etupään tukit eivät kohta irtaantuneet kalliosta... Se kulki samaan suuntaan. Silloin Antti loikkasi kalliolta lautalle, jotakin Juhanille huutaen. Juhani hyppäsi perässä, ja melkein yhtaikaa he putosivat lautan laidalle, josta heidät vedettiin keskemmälle.
Hanna yritti jotakin sanoa Antille, mutta tämä meni jo törmän alle. "Löysätkää köydet", kuului Paloniemen Heikin komento. Lautta irtaantui pian jyrkästä törmän kupeesta ja lähti hitaasti kulkemaan loitoten rannasta. Juhani oli etupään miehenä, mutta jälkipäässä oli Antti ja kolme muuta paikkakuntalaista.
Hanna muisti, kuinka isä laski... niemen nenän kohdalla melkein poikittain... Nyt se menisi ehkä liian likeltä Puurnunleukaa, joutuisi virtaan ja äkkiä painaisi etupään leuan nokkaan... Varomattomasti he laskivat! Hannan jännitys kasvoi, hermot jäykistyivät, katse kirkastui. Nyt vesi jo vaahtosi lautan etupäässä, se keinui keveänä kuin pärekori... nyt oltiin jo Puurnun virrassa...
Päivän Sana
Muut Etsivät