Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Erikin viraston päälliköt vihaavat toisiaan, joten heitä ei voi kutsua yht'aikaa, toinen vanha poika, toinen nainut ja seitsemän lapsen isä. Vaimo puhuu ainoastaan ruotsia, on hurskas ja 'pysyy poissa maailmasta'. Lyseon rehtori on juoppo, sanotaan; vaimo mahdoton.
Vanhan herraskartanon mahtavuuden aika oli, käsitti hän, päättynyt ainiaaksi. Mitä isä oli tahtonut saada aikaan, se oli Erikin hyvyyden ja heikkouden tähden mennyt kerrassaan toisin päin, ja nuori junkkeri Jegor oli ehkä kerran laittava niin, että vanhuksen lahja oli tuleva kiroukseksi isänmaalle.
Ulos mennessänsä käänsihe hän kuitenkin ja heitti varkain kieron silmäyksen Valdemariin. Tuskin oli hän ovesta ulkona, kun Cecilia teeskennellyllä viehättävällä hymyllä, joka oli saattanut heikon Erikin kahleisin, kääntyi Valdemariin ja pyysi häntä tulemaan lähemmäksi.
Miksi heitit ulos tuon hirmuisen salaisuutesi, joka nyt on raateleva minua ijäisesti! Ja hän purskahti itkuun. Kuultuaan Erikin askeleet kuivasi hän kyyneleensä ja otti käteensä kirjan, sillä hän tiesi, että Erik ei ollut hyvillään hänen makaamisestaan joutilaana ja uneksien. Helena ei tahtonut vaivata häntä suruillaan, ja sen tähden hän oli lukevinaan.
Ah, syvimmät kärsimykset tulvivat meidän päällemme samasta lähteestä, joka voisi täyttää meitä suurimmalla ilolla, ja niitä haavoja, jotka rakastava käsi tekee, kirvelee pahimmin. Ja kuin Helena nyt kuuli Erikin suusta nämä sanat, valtasi hänet sellainen suru, että se näytti toivottomuudelta.
Minä olen kirjoittanut siitä varapuheenjohtajalle ja pyydän nyt teitä, serkku, joka olette niin lähellä hänen perhettänsä, panemaan paljon vaikuttavan sananne vaakaan Erikin hyväksi..." Kolmas kirje oli vanhalle Gripenstedtille. Siitä sai hän tietää, mistä päin tuuli kävi ja kuinka vapaaherra vanhus asiaa ajatteli. No, mitä arvelet suunnitelmastani, Hanna? sanoi vapaaherra ja katsoi tyttäreensä.
Vapaaherra ja hänen vieraansa astuivat jälleen vanhanaikaiseen huoneesen, kävivät istumaan suureen, nahalla päällystettyyn sohvaan, tupruttivat piippujansa ja jatkoivat keskusteluaan siitä, johon se äsken päättyi. Poikasi kirje, niin, saammeko kuulla sen? Tietysti. Hanna kulta, käypäs tuomassa tänne Erikin kirje. Kuulepas, kuinka teidän välinne, Erikin ja sinun, on nyt tähän aikaan?
"Tässä on kirje herra Erikille. Sano hänelle, että minä luotan häneen. Grabbesta minä en huoli. Tässä on rahat: Anna ne ensin herra Erikin omaan käteen". "Annan kyllä" sanoin minä; "mutta onko myös kukkaro sinetillä kiinnitetty?" Tämän kysymyksen tein, jotta hyvin yksinkertaiselta näyttäisin, vaikka kyllä näin että kukkaro oli kiinnitetty.
"Elkää hukatko silmänräpäystäkään, sillä Erikin kiihko voipi saattaa häntä puolittomiin, vieläpä lähtemään Akselinpojan linnaankin. Kulettakaa nainen pois hänen silmäinsä edestä ja kätkekää hänen sekä hänen rohkea rakastajansa syvimpään vankeuteenne. Minä vastaan teidän puolestanne. Anna heidän tunnustaa, mihin Akselinpoika on paennut, ja sitte viivyttelemättä tästä niille kuoleman."
"Kuka on sinun lähettänyt". "Sama herra". "Tiedätkö kuka on kirjoittanut tämän kirjeen?" "Tiedän. Nimismies ja lukkari puhuivat keskenänsä että se oli Raabbenpoika, joka oli hra Erikin luona". "Mistä he ovat tulleet?" "Tukholmasta". "Kuinka on hän ja hänen seuransa puettuina, ja kuinka monta heitä on?"
Päivän Sana
Muut Etsivät