Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ja Mestarini: »Liian kauas koska pimeyden halki nähdä tahdot, sattuu myös harhaan iskemään sun mielikuvas. Saat sinne tultuasi nähdä, kuinka erehtyy aisti matkan pitkän päästä; siks hiukan käyntiäsi kiirehtäös!» Käteeni hellästi hän sitten tarttui ja lausui: »Ennen kuin me käymme eespäin vähemmän että kauhistuisit tuolla
LINDH. Tehkää hyvin... HANNA. Minulla on sanottavana ainoastaan muutama sana. LINDH. Valitettavasti täytyy minun ilmoittaa, että päätökseni on peruuttamaton. HANNA. Herra kuvernööri erehtyy, en tullut mitään peruutusta pyytämään. LINDH. Mikä tuottaa minulle sitten kunnian? HANNA. Tahdoin kuulla sen omasta suustanne. Nyt olen sen kuullut.
Oikeastaan pitäisi syödä näin pitkälle taipaleelle lähtiessä», sanoi Mari. »Onko tämä hyvin surullista?» kysyi hän vielä, ennenkuin alkoi lukea. »Ei se surullista ole.» Mari naurahteli lukiessaan, jota Elsa kummasteli itsekseen, ja nauraen pani hän pois kirjeen. Elsa katsoi häntä kysyvästi. »En ole ollut milloinkaan puoleksikaan noin hyvä ja kaunis. Risto rukka erehtyy.
Joka tahtoo ihmisiä tutkia jossakin paikkakunnassa ja jonakin aikana, erehtyy suuresti, jos tarkkaa waan elämän waloisia kohtia, jättäen katselematta sen pimentoja ja warjoisia puolia. Ei waan pappilassa ja eräiden wirkamiesten taloissa ole tilaisuus tutkia maaseutujemme elämää.
Jos hänen vaimonsa, niinkuin useimmat muutkin tytöt, kodin velvollisuuksia opetellessaan monta monituista kertaa tuskastuu ja erehtyy, niin totta kai hänen oikeastaan pitäisi voimiansa myöten häntä siinä vaikeassa tehtävässä auttaa eikä lisätä kiviä kuormaan.
Ne eivät ryhdy turhaan taisteluun, vaan sen sijaan ne tahtovat, täynnä viisautta, joka erehtyy sen tähden, että se katsoo liian kauas, pelastaa ainakin tulevaisuuden.
Ei missään, tokaisi ukki lyhyesti, nähtävästi epäillen, että toinen koetti urkkia.... Mutta hyvä mies se on silti ja hyvä mies sinäkin olet ... sinä et surkeile ... ja sinä otat mistä saat etkä pelkää aaveita ... etkä ilmoita mitään tulliin. Nyt ukko erehtyy ... minä ilmoitan aina tulliin. Et milloinkaan.... Pih! Sinäkö ilmoittaisit tulliin?
Ja ihminen aivan erehtyy siinä, jos hän luulee huolten ja vaivan rasittaman vanhuuden ajan olevan Jumalalle otollisimman ja elää sentähden nuoruutensa ajan pelonalaisesti piilottuneena Jumalalta.
Se erehtyy, jos häntä vaan Ken luulee sankariksi. Hän on, jos sanoa sen saan, Jo luotu pelkuriksi. Kun lasiani nelistän Kas, kohta hän sen kuuli, Ja jalkaani jos tömistän, Hän katoaa kuin tuuli. Ei tosin meidän virkamme Oo yhtäläinen juuri, Mut meidän omaisuutemme On melkein yhtä suuri. Ei vuosikautenakahan Käy meille ahtaaks piiri, Kun kumppalini arvaathan On pienen pieni hiiri. Helmin kysymys.
Jos se tuo Pekka luulee, että tässä hänen happamista naamoistaan välitetään, niin erehtyy hän suuresti. Ja ensimmäistä rohtoryyppyä seurasi toinen ja kolmas. Joka kerta ottaessaan katsahti hän ilkkuvalla syrjäsilmällä Pekkaan, joka oli istuutunut toiseen päähän pöytää ja oli selailevinaan ilmoituskalenteria.
Päivän Sana
Muut Etsivät