Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
Emilian kasvot kirkastuivat, hän puristi veljensä kättä, ja tämä ollen erittäin kohteliaalla tuulella laski tuota pikaa polvillensa, pyytäen saadaksensa sitä kunniaa, että hänen sallittaisiin suudella sisarensa kengän-kärkeä.
Emilia lopetti keskustelumme sillä, että sanoi: "toivoisin jo olevani naimisissa, jotta pääsisin noista kiusaavista naimis-ajatuksista". "Ristiriitainen on ihmis-mieli!" ajattelin minä. Päivällisillä ollessamme moittivat yleensä ja kornetti erittäinkin, Emilian pukua. Julia piti suunsa kiinni, mutta sen sijaan hänen silmänsä puhuivat.
"Tällä tavoin me kaikki seuraamme sinua uuteen kotiisi", sanoi eversti ja sulki syliinsä Emilian, "niin, niin, sinä et meistä pääse!" Suloisina kyyneleet virtailivat Emilian poskille, hän syleili isäänsä, äitiänsä ja sisaruksiansa ollen niin liikutettuna, että hän vasta hetken päästä saatti heitä kiittää.
MAHLOW. Hävytöin nuorukainen, kuinka sinä rohkenet likaisilla käsilläsi koskea lastani? Kuinka voit juleta nostaa silmäsi herrasi tyttäreen? ERNST (Tarttuen Emilian käteen ja joutuisasti vetäen häntä sivulle, niin että hän itse taas tulee isän ja tyttären välille:)
Vihdoinkin saimme tehtävämme tehtyä ja nyt jätimme kaikki palkollisten käsiin, tarpeelliset määräykset mukana; Eversti, Armo ja minä menimme pukemaan itseämme päivällisiksi. Sittemmin menin Emilian luo.
MAIJU. Ja Jussi tuo yhden toverin mukanaan. PASTORI. Vai niin! Vai jo ne tänä iltana Mutta mitä se estäisi? He voivat tulla sinne myös. MAIJU. He eivät tule, siitä olen varma. ELISABETH. Näin ensi iltana varsinkaan. PASTORI. Miksi eivät tulisi? Saavathan nähdä siellä vanhoja tuttuja. MAIJU. Täti Savénin ja täti Emilian?
Eversti puhutteli häntä tapansa mukaan tyvenesti, eipä kuitenkaan kuten minusta näytti, tavallisella lempeällä äänellään, ja sanoi tulleensa noutamaan Liisiä, koska hänen oli aikomus mennä Emilian ja Liisin kanssa ajelemaan. "Ilma", lisäsi hän, "on kirkas ja raitis, se tekee sinulle hyvää".
Emilia ja Julia punastuivat kuin kesäruusut; vanhempi katsoi alas, toinen ylös-päin. Algernon osoitti sydämmellistä iloa, kun sai taas nähdä Emilian.
Emilia oli edellisenä päivänä luvannut mennä tänään sulhasensa kanssa ajelemaan; ja siksipä Algernon nyt tuli häntä noutamaan. Kaunis reki peurannahkoineen oli portin edessä. Emilia sanoi kylmästi ja vakaasti, ett'ei hän mene ajelemaan. "Miks'ei?" kysyi Algernon. "Kirjeen vuoksi", olisi Emilian tullut toden mukaisesti vastata, mutta hän sanoi: "minä haluan olla kotona". "Oletko kipeä?" "En".
Ainoastaan yksi seikka saattoi hänet hiukan levottomaksi ja vaikutti ilkeästi hänen mieleensä. Kesken hänen vilkkainta juttuaan Emilian ja tätin kanssa, avautui huoneen ovi raolleen, tarpeeksi että siitä sopi miehen käsivarsi, joka asetti jokseenkin suuren, ruokaliinaan käärityn paketin eräälle tuolille. Tällä käsivarrella oli musta hiha, jossa huomattiin kolme pientä hopeanappia.
Päivän Sana
Muut Etsivät