Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Tällaisessa tapauksessa tytär joutuu veljien emäntien hylkyläiseksi, jos heissä lienee vähänkään ensimmäiseltä Eevalta perittyä luonnetta. Ja ainahan sitä on hyvä olemaan. Olihan tuota Saarassakin. Eikä siinä auta muu kuin tyttären täytyy joko päästä miehelään tai jos ei pääse, niin ei kotonakaan kaivata, oleksipa missä hyvänsä. Siitä syystä Hinttikin oli usein Hemmolassa tätinsä luona.
Oletko lukenut Aimé Martin'in kirjaa "Perheen emäntien kasvatuksesta"? Minä parhaillaan sitä luen. Ranskalainen on aina ranskalainen, olkoon hän nimeltään S:t Julien, Lamartine tai mikä tahansa, olkoon hän tuntematon tahi maan kuulu, luontoaan hän ei muuta. Joskus tämä Aimé Martin sentään on varsin kaunis.
Näitten emäntien pääasiallinen vika on se, että vaativat palvelijoiltaan saman, minkä itsekin tekevät; ja sivistymätön ihminen, näet, ei talouden toimissa eikä missään muussakaan työssä, voi saavuttaa sivistyneen ja älykkään henkilön taitavuutta ja täydellisyyttä.
Ensi kertaa makasin, neiti Fliednerin vartioimana, katurakennuksessa; ja keveissä houre-unelmissani näin pienen olennon; entisten emäntien harso päässä astui hän käytävillä ja leveillä rapuilla. Mutta hänen jalkansa eivät koskeneet kylmiin kivilattioihin, sillä puutarhojen koko kukkarunsaus oli levitetty niille, ja autuaallisella varmuudella huomasin, että se olinkin minä itse.
Isäntien ja emäntien huomio kääntyi Elsaan. "Tämäkö tyttö se on, joka sisar-Heleenan lasareettiin toi?" kysyi Aatu. "Sama tyttö juuri", sanoi mamseli. "Kummallinen on tyttö, kun pani ainoan nuttunsa saadakseen vieraan pitäjän ihmistä lasareettiin!" sanoi Aatu. "Ei vaan sitä olisi tehnyt yksikään meidän kylässä", sanoi Juuso.
"Ole oma, kiltti poikaseni, Madollenkaan pahaa älä tee, Siivost' astu kylissä ja teillä, Muista aina taivaan Jumalaa." Niinpä vaimo huohottaen lausuu, Poikaa kyyneleillä valellen; Lähtee poika tielle talviselle Emäntien armoa anomaan. Kauan äiti häntä katselevi Mökin akkunaisen ääreltä, Kyynelvirta hänen helmaans' vuotaa, Povi painuu, sydän musertuu.
Mutta koitti viimein kolmas päivä, ja ystävykset heräsivät kivistelevällä päällä kolkoilta vuoteiltansa. Lopussa oli sekä rahat että viina, ja mitään keinoa ei löytynyt enään saattaa aukenemaan emäntien leilit.
Ainoastaan jos nuoret pojat jotain hauskaa sanoivat, silloin hän suupielten liikahduksella naurahti ja antoi silmäluomiensa vähän loitota toisistaan ja taas verkalleen painua tuohon salaperäiseen pienuuteensa. Emäntien puolta kiertäessään ei Laara ollut yhtä huolellinen ammatissaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät