Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Nyt se kauvas poistukoon! Minä häpeen. FUCHS. Se poistukoon kauvas, kauvas! Minä häpeen. GILBERT. Olenpa kuullut, että niinkuin peloitus saattaa viisaan hulluksi, niin taitaa se myös tehdä viisaaksi hullun. Sen näemme nyt. KASPER. Hyötyä siis matkaansaattoi ilveemme. Jaa, kaikki hyvin! No, emäntämme, mielimmepä kaikki nyt tyhjentää onneksenne maljan. MAURA. Kaikki kaikki! KASPER. Juokamme!
Eilen, niinkuin tiedätte, hän oli vuoteellaan melkeen koko päivän, ei syönyt mitään, ei myöskään mitään valittanut... Hän ei valita milloinkaan. Minua kuitenkaan ei huolestuttanut, vaikka häntä iltapuoleen rupesi vaivaamaan kuume. Tänään kello kaksi aamulla emäntämme herätti minut: Tulkaa, sanoi hän, sisarenne luo: hänen laitansa on jotenkin huono.
Emäntämme, Mrs Maclaren, ei tiennyt miten sellaista vierasta vaalia, ja kun vielä Duncan Dhulla se oli isäntämme nimi oli kaksi säkkipilliä ja hän itse oli innokas soiton rakastaja, oli siellä olomme yhtämittaista juhlimista, ja me suorastaan muutimme yöt päiviksi. Sotamiehet antoivat meidän olla rauhassa, vaikka kerrankin heitä kaksi komppaniaa ja muutamia rakuunia samosi pitkin laaksoa.
Jos kielen valtiaana olla saisin hetkenkin, sielusta ja mielestä armotta sanan tuon ma karkoittaisin kuin x:än, z:an kirjakielestä. Sanassa toiveen pahaa en ma nää. Jumalan kauniin maan se pimentää. »Seuraava rakkautemme», »emäntämme», »ens eine», »tulevainen elämämme», syy on tuon aatteen, opin *varovaisen*, *se* riemun lapsest' tekee mierolaisen.
Näitä jälkimäisiä jutteli meidän kaunis emäntämme, joka teki runollisen kertomuksen Infiernoista, eli Loxan helvetillisistä seuduista, pimeistä, ontoista eli koloista, joissa maan-alaiset virrat ja vesiputoukset synnyttävät salamielisiä ääniä.
Kuinkas muuten on, antaako emäntämme meille kahvia tänäin? SYLVI. Kyllä heti paikalla. Saatte oikein hyvää kahvia ja pieniä leivoksia senkin seitsemää lajia. Ah niin, hyvänen aika, sehän on lukossa. En muistanutkaan. AKSEL. Minkätähden se oli lukossa? SYLVI. Kysy Viktorilta? VIKTOR. Minultako? SYLVI. Kuinka hän näyttää viattomalta! VIKTOR. Sylvi laskee leikkiä.
Sanoin minä hänelle sitten, että meidän emäntämme semmoinen urotar oli, joka vapauttanut oli kaksi vankia itse ison-ryssän käsistä, ja päälliseksi päätteeksi häneltä itseltänsä vielä turvapassin saanut oli; mutta näytti Margareetta sitä ei paljon kuulevan, vaan kysyi hän yhä enemmän omaisistansa, niin että hänen lopuksi tietää täytyi saada, että hänen äitinsä ja sisarensa pois-viedyiksi tulleet olivat, ja oli minun surkiata nähdä kuinka hän tämän onnettomuuden kovasti sydämellensä laski.
Mutta niin kauan kuin olemme heistä riippuvaiset, on joka kodissa alituisia palvelijain muutoksia ja vastuksia, alituisia väliaikoja, jolloin emännän täytyy itse tarttua ohjaksiin, olkoon hän siihen harjaantunut tai ei. Nykyjään alkaa nuori emäntämme uransa perin vaikeissa olosuhteissa. Ruumiinvoimiltaan on hän tavallisesti heikko eikä hänellä ole minkäänlaista kokemusta voimien säästämisessä.
Emäntämme kävi vuoroin punaiseksi, vuoroin kalveaksi sekä nousi mennäksensä ovea kohti, mutta samassa se äkkiä paiskattiin auki ja kalpeakasvoinen, kovan-näköinen mies, joka hurjaa vihan-vimmaansa koetti hillitä, astui kiivaasti sisälle, tervehti ylpeästi ja huolettomasti huoneessa olevia sekä meni akkunan ääreen, johon hän jäi ääneti istumaan; sieltä hän toki välimiten loi vihaiset, hurjat ja läpitunkevat katseet meidän kaunista emäntää kohti, joka nähtävästi vapisevana palasi istumaan Armon viereen.
Ensimäinen henkilö, jonka tiellä tapasimme, ja joka tuli meitä vastaan, oli Harry Crofts; mutta kun hän tuli luoksemme, käänsihe Lettie pois ja seurusteli emäntämme Mrs Davis'in kanssa, joka oli virkistäytymässä raittiissa ilmassa eräässä omituisessa ajopelissä, jota mies veti: Mrs Davis oli aina hyvin suositellut Lettietä.
Päivän Sana
Muut Etsivät