Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
"Hän on varmaankin täällä", virkkoi Sipo, "valittamassa Elsalle ilkeästä isästään. Voinko olla hyvä, kun oma vereni on minut pettänyt!" "Jos joku jäsen sinua pahentaa, niin hakkaa se pois, sanoo raamattu", lausui Yrjö. Elsa tämän kuultuaan horjui ja vaaleni. Ennenkuin Juhana aavistikaan, työnsi neitonen auki kamarin oven, astui pirttiin ja huudahti: "Juhana on syytön.
Kaikeksi onneksi oli ilma näihin aikoihin kaunista, ja se auttoi Eeviä, sillä ympäröivä luonto teki häneen aina vaikutuksen. Unhottaakseen kaikki epäsointuisuudet otti Eevi eräänä päivänä käsityönsä ja läksi lempipaikallensa yksinäisyyteen. Siellä aikoi hän rauhassa miettiä, miten paraiten vastata Elsalle. Mutta kauan ei hän saanut yksin istua, sillä Heikki oli hänet huomannut huoneensa ikkunasta.
Nousi Jukke ylös, ajoi kaiken rahvaan pystyyn ja toimitti, että tänne tulee Hanna leipiään paistamaan heti päivän tultua. Elsalle varotti kovasti, että ei saa Hannalle osottaa mitään kannemieltä ja pitää auttaa häntä leipien leipomisessa. Tämän toimitettuaan lähti Jukke Tannilaan paikkaamaan Hannan kenkiä. Rohkeasti astui Jukke Tannilan porstuaan.
»Montinin Hulda!» sanoi Elsa kiihkeästi ja enemmän itselleen kuin muille. »Lieneekö tuo totta», sanoi Liisa Elsalle. »Totta!» tokasi Vimpari pörhistäytyen pystöksi. »Se on totta. Aappo sen itse sanoi.
Mitä pidätte siitä teoksesta, kapteeni Stålsköld?" "Siitä pidän paljon, niinkuin kaikista Ciceron kirjoituksista. Olen ehdotellutkin Elsalle, että, jos aika sen sallii, rupeemme lukemaan tätä kirjaa". "Tehkää niin, tehkää niin!" kehoitti Pentti Esanpoika. "Elsa ei tunne ennaltaan sitä kirjaa ja hänelle on suureksi hyödyksi saada teidän johdollanne lukea sitä.
Muilla tytöillä on.» »En minä tiennyt...» »Tiesithän sinä, kun eilen illalla sanottiin, että lähdetään Karjansillan taakse hiekkatöyräälle hautajaisille ja jokaisen pitää ottaa sokeria.» »Ei sitä olisi tainnut äidillä ollakaan.» »No, se on eri asia. Saat minulta, pannaan tämä kahtia», ja Liisa puraisi sokerihitusesta puolet Elsalle. Elsa otti vastenmielisesti tarjotun annin.
Maisteri, vaimonsa puheesta kehoitettuna, nousi työstänsä ja tuli ovelle katsomaan, jossa hän ei kuitenkaan sen enempää viipynyt, kuin että vähän vilkasi. Rouva palasi pian takaisin ruokasaliin ja sanoi Elsalle: "Meillä on kaikki niin husin hasin, kun on ollut niin vähän työvoimaa; tänään täytyy meidän siistiä, mutta mene nyt Elsa kyökkiin suurukselle."
Hän ei ollut joutanut käydä Elsalta tiedustelemassa tuota mieltä jännittävää asiaa Valpurin suhteen ja totta sanoen ei ollut oikein tahtonutkaan, sillä se olisi mahdollisesti ollut hänen arvollensa alentavaista käydä köyhän lesken mökissä. "Mitäs Elsalle kuuluu?" alotti emäntä puheen. "Onko mikään huoli mieltä rasittanut, koska ulkomuoto näyttää niin alakuloiselta?"
Tuli mökki tien vierellä; mökin pihaan poikkesi Elsa ja poika seurasi perässä. Mökin omistaja, eräs vanha mummo, oli Elsalle vanhuudesta tunnettu, sillä siinä oli hän äitineen monta kertaa käynyt levähtämässä ja evästään syömässä. Mummon silmät kävivät suuriksi kun Elsa tuli ilman äitiä ainoastaan pienen pojan seuraamana. "Saisinko jättää tänne eväsnyyttini?
"Enpä tiedä, ansaitsevatko nuo sinua nähdäkään, ne höperöt", lausui Juhana Elsalle; "mutta tulehan kuitenkin tuokion kuluttua jälestä. Olisikohan heillä jotakin sellaista sanottavaa, mikä voisi surettaa Elsaa", ajatteli hän itsekseen. Pihalla seisoi vanha, arvokkaan näköinen mies. Vähän matkaa hänestä seisoi myöskin elähtänyt vaimoihminen.
Päivän Sana
Muut Etsivät