Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
»Kiitoksia, Elämänlanka kyllä minä nyt sinun ajatuksesi ymmärrän», kuiskasi vihdoin Olavi väräjävin äänin, suudellen tytön kuumia käsiä. »Ja kuinka kauniisti sinä sen sanoitkaan...» »Tokkohan sinä vieläkään kaikkea ymmärsit!» tyttö sanoi. »Se ei loppunut vieläkään...» »Eikö vieläkään ?» »Ei!»
Kerran pyysi nuori näyttelijä luvan saada tulla Jaanan luokse kylään. Tulkaapahan, jos tahdotte, sanoi Jaana. Hän asui eräässä pienessä kamarissa pihan perällä. Siihen mahtui juuri kaikki, mikä tarvittiin, sänky, pöytä, piironki, pari tuolia ja hellauuni. Ikkunalla kasvoi palsami ja elämänlanka jotka Jaana oli nähnyt kotipuolessaan jokaisen vähänkin toimeentulevan mökin lasilla.
»Sinusta ja rakkaudesta minä laulaisin. Minä laulaisin Elämänlangasta, jolla on lumivalkeat kukat. Sillä elämänlanka sinä olet, minun tyttöni sorea ja vieno kuin elämänlanka, hellä ja liittyvä kuin elämänlanka ikkunanpielessä, ja syvä ja pohjaton kuin elämä itse!»
Elämänlanka ja palsami kasvaa Mantan ikkunalla. Hei, Hallin Janne se helistää niitä herrain kulkusia, Pappilan Manta se kuuntelee ja vinkuvan luuli sian. Hei, Hallin Janne se helistää ja vieno on Jannen vaski. Pappilan Manta se purtilohon piimävelliä laski. Hallin Janne se hoilottaa, että »tule sinä tyttö rekeen!» Pappilan Manta se purtilon pistää Hallin Jannen eteen.
Eikö se ole merkillistä, Elämänlanka, että minun piti sinut löytää minun, joka jo luulin että kaikkialla olisi vain syksyn kuihtunutta, keltaista verta?» »Syksyn keltaista verta...?» sanoi tyttö, katsoen häntä aran kysyvästi silmiin. »Olavi, älä pahastu minuun ... oletko sinä rakastanut muitakin sinusta on puhuttu niin paljon?» Nuori mies oli hetken vaiti.
Sormustettuna kiilsi vielä ystävätön nimetönsormi, kun kantoi vieras seura hautahan tämän langenneen herruuden. Semmoinen miehen elämänlanka, semmoinen hänen päivänsä lasku. Reetta. Voi sinuas kavala maailma! Jaakko. Kavala on maailma kuin kaalin lehti, muoriseni. Sere. Voi sinuas joutsenvalkoinen petturi! Simo.
Ja toinen kun tulevi hoilottaja, niin sille hän laulun laulaa: »Hei, rakkaus se on kuin palsamipuu ja laulu kuin elämänlanka! Mut kukapa sen uskoi sen tytön pilkan niin kovasti koskevankaan?» Minä käyn kuni kyntäjä pellollaan kodin rakkahan raunioita ja muistelen muistoja lapsuuden, kalaretkiä, karkeloita. Minä käyn kuni kyntäjä pellollaan sydän täynnä ja rinnassa rauha.
Päivän Sana
Muut Etsivät