United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun isäntä oli saanut puetuksi tuli hän naiswäen luokse ja näytteli itseänsä joka puolelta. "No, miltä tämä nyt näyttää ... mitä te tykkäätte minun uusista waatteistani?" kysyi isäntä wihdoin. "Ne seisoo tykö niinkuin naulattu, oikein praasti", ehätti kaupungista tuotu kokki sanomaan. "Oikein siewät ja wiinit", sanoiwat Liila ja Alma melkein yhteen ääneen.
"Tuo wieras on niin kummallinen; hänellä ei ole mitään muuta mielessä kuin Kontti=Anna!" ehätti talon isäntä siihen sanomaan. "Mikä Kontti=Anna hän on?" kysyiwät matkustajat. "Onpahan waan eräs wanha ämmä täältä, joka palaa toisesta pitäjäästä kerjäämästä", selitti isäntä. "Oh, eikö sen parempi?
Vieraat astuivat Yrjänää ja Heikkiä kohti, ja Antti ehätti toisten edelle sanoen: "Jumalan terveeksi, isä!" Yrjänä seisoi hetkisen aivan ääneti; sitten hän ojensi pojalleen kätensä, ja silmiin nousivat vedet hänen lausuessaan: "Vähältäpä piti, etten olisi sinua enää tuntenut; ja entäs Pekka sitten, kuinka oletkaan kasvanut pitkäksi!" lisäsi hän.
Matammi Kinnula pisti uteliaana huippuisen nenänsä ulos pimeähköstä eteisestä ja kun hän huomasi Annan, ehätti hän kerskuilevilla lauseilla kaikertelemaan sitä, ett'ei rappuset olleet kylliksi puhtaat niin hienoille vieraalle. Anna vakuutti, että ne olivat kyllin hyvät hänelle ja sanoi tulleensa neiti Rosqvistiä tapaamaan.
Siltä todellakin näytti kuin Kirsti, seisoessaan verhojen välissä sänkykamarin ovella tulossa saliin, olisi odottanut jonkun tulevan siinä silmänräpäyksessä. Ja äiti aivan kuin poistaakseen syntyneen mielikuvansa ehätti sanomaan: »Kirsti odottaa veljeään.» »Eihän Kirstillä ole veljeä», sanoi Laura sillä äänellä kuin olisi hän samalla sanonut, että äiti puhuu aivan mahdottomia.
Hartiat olivat kierot ja kumarat ja juoksu vinoa, kun hän läähättäen ehätti pihan yli talliin ja tallista takaisin. Semmoinen vanha, ruma kohmura, murahti herra, tuon ikkunasta nähdessään. Hän oli asettunut partaansa ajamaan ja oli yhä äissään. Puri hammasta ja kuohui. Tässä vielä partaansa ajamaan! Semmoisille herroille! Parasta olisi jättää ajamatta ja mennä niine karvoineen! Kotitakuissaan!
Epäilemättä se tulee teitä hämmästyttämään, kenties loukkaamaankin... Oh, ei siitä pelkoa! hymyili Antti. Minä kestän kuulla kyllä mitä hyvänsä. Ja sitäpaitsi, onhan se vain ehdotus. Juuri niin, juuri niin, ehätti vanha kamreeri vahvistamaan. Huomaan, että te otatte oikealta kannalta asian.
Se oli ihan kauheata, mutta se kauheus, se se juuri veti puoleensa. Uskallusta siihen vaadittiin, mutta sitä heillä oli toki riittämään asti. Möllykkä-Kaisa ehätti koppelistaan ulos aukaisemaan heille raskasta tulliporttia. Levitti sen selki seljälleen ja sulki sitten verkalleen heidän jälkeensä. Kas, nyt he olivat kaupungin ulkopuolella! Ylt'ympäri näkyi vaan peltoa, niittyä ja metsää.
"Jos polet puhki uuen purren, Halki haapaisen venehen Tallat poikki puiset laiat, Katajaiset kaaret katkot; Puilla pursi paikatahan, Orasilla ommellahan, Teräksillä temmotahan, Katajilla kaaritahan." Polki puhki uuen purren, Halki haapaisen venehen, Talloi poikki puiset laiat, Katajaiset kaaret katkoi. Sillä päästi päänsä neito, Sillä itsensä ehätti, Venehestä vierahasta, Karjalaisen karpalosta.
Annushka toki ehätti sovittajaksi, kehoitti Iivanaa, kuin ukkoaan ylenkatsoen: Heitä, Iivana!... Anna ukon olla!... Ei hän niin mitä ymmärrä, mutta turisee vain, että... Aleksei Aleksejevitsh turisee ja... Heitä Iivana, ukko!