United States or Chad ? Vote for the TOP Country of the Week !
Antti vakuutti, että Heikkikin saa pyssyn. Sen hän lupasi pian laittaa valmiiksi ja pennut opetetaan metsäkoiriksi, niin että nälkää ei nähtäisi Bogenissa. Näin iloittiin ja juteltiin koko ilta, sitten nuorukaiset pyysivät Yrjänää kertomaan, miten aika oli häneltä kulunut.
Kaikki oli hiljaa, jonka vuoksi Yrjänä vähitellen konttasi syvemmälle, kunnes tulisoihtu valaisi koko kallion ontelon. Siellä karhu makasi pää maahan vaipuneena: se oli kuollut. Mustaa verta valui Yrjänää vastaan. Hän palasi jälleen ulos ja sanoi Heikille: "No nyt, Jumalan kiitos, on työ lopussa: karhu ei hievahdakaan.
Kovin nuorihan tuo Mangskogin tyttö vielä oli, mutta ei asiassa auttanut vastusteleminenkaan: ketkä tahtovat mennä yhteen, ne menevät yhteen; antaapa heidän tehdä tahtonsa mukaan. Heikki oli niin monta vuotta auttanut Yrjänää; nyt oli Yrjänän vuoro auttaa Heikkiä, siitä olivat kaikki yhtä mieltä.
Kun kevätaurinko sulatti päällimmäistä lunta ja kylmät yöt jäätivät hangen pinnan kovaksi, pantiin pienokaisten ruumiit kelkkaan ja vietiin metsien halki suomalaisten suosijan Träskogin Matin taloon. Hänen kävi Yrjänää sääli, mutta hän sanoi, ettei tämä nyt saanut lapsia haudatuiksi, koska pappi asui kaukana Nyn pitäjässä ja tulisi Gunnarskogiin vasta keväällä.
Vieraat astuivat Yrjänää ja Heikkiä kohti, ja Antti ehätti toisten edelle sanoen: "Jumalan terveeksi, isä!" Yrjänä seisoi hetkisen aivan ääneti; sitten hän ojensi pojalleen kätensä, ja silmiin nousivat vedet hänen lausuessaan: "Vähältäpä piti, etten olisi sinua enää tuntenut; ja entäs Pekka sitten, kuinka oletkaan kasvanut pitkäksi!" lisäsi hän.