Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Eero tarttui kohta siihen. Mitä se pyh merkitsee? Virkoinpahan vain omille ajatuksilleni. Mutta sen minä sanon: olkoon onni vain käsistä luistavaa kuin ankerias. Liukkaita ne ovat, sen minä tiedän. Siksi monta olen niitä nylkenyt. Ja onni on liukasta sekin. Sen verran olen elämää tarkastellut. Mutta olkoon! Ei sitä saa taipaleelle lähteä omaa huonouttaan ruikutellen.
Eero sanoi huomanneensa, ettei piika olisi mielellään suonut hänen tulevan sisälle, estellyt oli ja Almaa oikein sairaaksi sanonut, jotta häntä ilman pakkasta olisi hyvin epäilyttänyt koko tulo. Tuo oli piian puolelta hyvin luonnollinen heikkous, selitti Alma; pieni anteeksi annettava viekkaus.
Mutta miksi yllytän syntiin, koska tiedän ja kaikki yksimielisesti myönnämme, että kuritus tekee sanomattoman hyvää, niinkuin veljellisesti juttelimme tiellä. JUHANI. Eero tavailee jo. Kas kilttiä poikaa vaan. EERO. Häpeä kyllä näin vanhan vasta tavaamista harjoitella. JUHANI. Vanhan? Entäs meidän toisten ikä? SIMEONI. Hän pistelee.
Aikansa venyteltyään, nousi hän vihdoin vihellellen pystyyn, korjaili pukuaan, huuhtoi erityisen huolellisesti silmänsä ja pisti pieneksi lauluksi, ottaessaan takkinsa harjattavaksi. Mitä sinä aijot? Eero vilkasi veljeensä nopeasti ja arastellen. Mennä hengittämään raitista ilmaa. Se virkistää niin helkkarin hyvin. Hän veti takin päälleen ja rupesi sitte hakemaan lakkiaan.
Ptrui piikani, ptrui kotiin, ptrui syömään, ptrui juomaan, ptruuuuui! EERO. Kuinka heleä ja kaunis ääni hänellä on. ER
Mitäpä niistä aina pitkistä puheistakaan... Olihan siinä Alman suupielessä ikäänkuin pilkallinen hymy, ja äänessäkin värähti leikkiä, vai erehtynytkö lie Eero. Hän häpesi, loi alas katseensa, vaikkei tiennyt miksi. Ojensi sitten kätensä hyvästiksi kuuma oli tytönkin kämmen, hän viiväytti sitä hetkisen kourassaan.
Sitähän rupesivat nyt härjät vakaasti näykkeilemään, siirtymättä kauemmas kuin että sammaleinen kivi heillä lakkaamatta oli näkyvissä. JUHANI. Eihän ole heillä aijettakaan korjata luitansa. Ottavatpa, peeveli vie, tähän asuntonsa ja rakentonsa aina talveen asti. EERO. Heillä on riivattu nahassa. TIMO. Mikä on heidän tässä ollessa?
Eero Rudbeck syntyi Iisalmessa 1830 ja kuoli lukion-apulaisena Kuopiossa 1867. Ahlqvist, Yrjö-Koskinen ja Krohn. Tämän ajanjakson alkaessa tavataan kolme kirjailijaa, jotka ovat työskennelleet sekä tieteen että yleisen kirjallisuuden alalla ja paljon vaikuttaneet aikansa henkiseen elämään. Nämä miehet ovat August Engelbrekt Ahlqvist, Y. S. Yrjö-Koskinen ja Julius Krohn.
JUHANI. Ymmärränkö tarkoitukses? Minä pelkään että ymmärrän. Mutta opeta nyt meitä koreasti, muutoin sinun peijakas perii. EERO. Niin lukekaas kiltisti taas. MUUT. T, E,
AAPO. Jokaiselle on osansa annettu, ja ainapa »miekka miestä mukaan». Ja täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi. Eteenpäin nyt vaan, mun veljeni! TUOMAS. Eteenpäin, lukkarille, vaikka yli meren kuohuvan kurkun! JUHANI. Mitä mietit, Eero-poika? EERO. Mietin mennä lukkarille kouluun. JUHANI. Hm! Mennään sitten, astutaan sitten. Ah Herran poika! Mutta laula, Timo-veljeni, laula!
Päivän Sana
Muut Etsivät