Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Hänet vietiin laivaan, joka oli lähtövalmiina, ja siinä täytyi everstin vankina kulkea Tukholmaan. Ties Jumala puhuiko muukalainen totta, mutta niin hän vaan kertoi. Buddenbrock seisoi siinä hämillään ja ääneti. Tämä salaisuus ei voinut olla tunnettu muuten kuin että joku juuri äsken oli tuonut sen Porvoosta. Itse hän ei ollut vielä saanut raporttia.
Lascy on muutaman pyssynkantomatkan päässä. Entä Buddenbrock? Ei tiedetä! Siis ei vähääkään. Ei laisinkaan. Wrangel ratsasti eteenpäin, ja yhä riemuiten kiiruhtivat vanhat ja nuoret kaupunkiin.
Buddenbrockilla ei ollut sen enempää sanottavaa, ja katkaistaksensa äänettömyyden kysyi Lewenhaupt vihdoin: Vaimosiko siis pakotti sinut tänne lähtemään? Niin teki, Lewenhaupt. Usein me tosin peittelemme totuutta pelastaaksemme kunnian. Mutta se on väärin, Buddenbrock, aivan väärin! Kaiketikin varsin väärin, mutta en ole minä semmoisessa ainoa. Itsekin salaat totuutta.
Lewenhaupt ei ollut oikeutettu lahjoittamaan mitä hänellä ei ollut, mutta vapaaherratar Buddenbrock lupasi palkita minua, jos äänestäisin ylipäällikkyyttä hänen miehellensä, ja minä kohta ajattelin Salmia. Ajattele mitä tahdot, mutta minä toimin ja voitan myös. Sen saamme nähdä, kirkasi Reif, vetäen miekkansa. Hubert tarttui toverin käsivarteen. Hiljaa hiidessä, huudahti hän.
Parooni Buddenbrock ei tietänyt Reichenbergin kuolemasta ja tuli häntä tapaamaan, sillä he olivat lankoja. Hän tarjoutui hankkimaan minulle paikan Venäjän armeijassa, mutta se ei miellyttänyt minua. En voinut myöskään jäädä silloiseen kotiini. Maailma on kyllä avara, mutta minulle ei näkynyt siellä olevan sijaa ja niin kävi, että nyt olen täällä.
Hän ei lähtenyt koskaan pääkaupungista olematta hyvin varustettuna, ja kun hän nyt toeaidan repimisen johdosta saattoi edellyttää ylipäällikön tuloa Mäntylahdelle, oli toimeliaan isännän ensimmäisenä huolena ollut valmistaa mitä suinkin voi. Tämäpä vasta oivallista lohta! huudahti Buddenbrock riemastuneena, maistettuansa sirosti asetettua kalaa.
Wrangelilla, huusi Buddenbrock raivostuneena, oli vielä viimeiselläkin kaksi mahdollisuutta. Joko olisi hän vienyt kaiken varusväen kaupungista ja peräytynyt, tahi olisi hän heittäytynyt linnaan ja puolustautunut kunnes olisin joutunut apuun. Kummassakin tapauksessa olisi hän uhrannut kaupungin. Sitäkö tahdoitkin? Buddenbrock epäröi.
Paroonin toimesta oli tähän pieneen kotiin hankittu koko joukko senaikuista mukavuutta ja somuutta. Nähtävästi oli talon isäntä tahtonut mikäli mahdollista lievittää vankeuden katkeruutta. Parooni Buddenbrock oli noin 60 vuotias, pitkäkasvuinen, ryhti sotilaallinen, piirteet kauniit ja säännölliset.
Hän astui hevosen selästä ja lähti teltan sisään, seurassaan niin monta muuta kuin tila salli. Tässä nähdään kuinka kovalle otti, sanoi Löfving viitaten Du Rietziin, jonka oikea käsivarsi oli katkaistu. Mutta sittenkin taisteli hän, miekka vasemmassa kädessä. Eikö täällä ole ketään hengissä? kysyi Buddenbrock vihdoin. Majuri Sprengtport on hengissä, mutta haavoitettu, vastasi Löfving.
Haluaako hänen Majesteettinsa sotaa vai rauhaa? Buddenbrock. Saatte tietää kaikki, kaunis lapseni, sitten saatte itse päättää. Aluksi mainitsen, että tieto teidän hyväntahtoisuudestanne meidän sairaita sotilaitamme kohtaan ja heille annetusta avustanne on joutunut itse hoviin.
Päivän Sana
Muut Etsivät